Kirjakauppaan oli putkahtanut tämä Stiefvaterin uusin, joka on jatko-osa Lament-kirjalle, jonka luin tuossa joskus. En oikeastaan muistanut sarjan ekasta osasta mitään, kun tätä aloitin, mutta hyvin tämän lukeminen silti lähti luistamaan. Stiefvater on näppärä kirjoittaja!Tämän kirjan päähenkilö on James, edellisen osan Dee-tytön paras ystävä. Dee on toki myös mukana tässä kirjassa, mutta ihan selvästi sivuroolissa. James on säkkipilliä soittava, viehättävän ironinen ja huumorintajuinen tyyppi. Hän on muuten todella aito henkilöhahmo! James on aloittanut uuden koulun, johon hän nyt yrittää asettua.
Hän tapaa Nuala-tytön, joka on jotenkin outo - hänellä taitaa olla jotain tekemistä keijumaailman kanssa! Ja muistutuksena - näiden kirjojen keijut eivät ole mitään kauhean ihania hahmoja aina... Nualan ja Jamesin tiet risteävät jatkuvasti, ja he tutustuvat, vaikka James ei haluaisi olla missään tekemisissä keijujen jälkeen edellisen kesän tapahtumien jälkeen.
Tykkäsin tästä kirjasta, tämä oli kiva nopea välipala. Tämä ei ole niin hyvä kuin Väristys, mutta oikein kelpo nuortenkirja kuitenkin. Stiefvater on taitava henkilöhahmojen luoja, minusta tässä kirjassa parasta antia oli nimenomaan päähenkilön eheys ja aitous.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti