Tämän kirjan nimi tarkoittaa kutakuinkin "intohimon loisto", joka on mielestäni hurjan koominen nimi! Mutta eniveis, edellisessä postauksessani mainitsemani lentokenttäjumitus sai viihdettä myös tästä Harlequinin julkaisemasta opuksesta. Ei tietoa onko julkaistu suomeksi...
kirjan päähenkilö on Jo, leijonankesyttäjä sirkuksessa. (olen muuten aina tykännyt sirkusteemoista, siinä on jotain viehättävää. Robertsilla on joku toinenkin kirja joka tapahtuu sirkuksessa.) Sirkuksen uusi omistaja on epäilyttävä äijä, jonka Jo epäilee myyvän sirkuksen heti ensi käänteessä. Tyyppi nimittäin on perinyt sirkuksen, joka on Jolle ainoa koti.
Mutta uusi omistaja ei olekaan ihan kauhea tyyppi - Jo ja Keane nimittäin taitavat vähän tykästyä toisiinsa. Tietenkin.
Tämä oli hyvin kliseistä, norarobertsmaista harlekiinikirjallisutta, mutta lunasti paikkansa viihdyttävänä, nopealukuisena hömppäkirjana.