Näytetään tekstit, joissa on tunniste Novellit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Novellit. Näytä kaikki tekstit

lauantai 7. toukokuuta 2011

KAZUO ISHIGURO: Nocturnes

Ostin tämän kirjan jo joku aika sitten, mutta se jäi odottamaan vuoroaan joksikin aikaa... Nyt kuitenkin sain sen loppuun, ja luinkin sen ihan muutamassa hujauksessa.

Kirja on viiden novellin kokoelma. Tarinoita yhdistää musiikki: kaikki kertomukset liittyvät musiikkiin ja iltaan (nocturne tarkoittaa iltasoittoa). Kertomuksissa oli päähenkilöinä erilaisia henkilöitä, ja tarinat tapahtuivat erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi italialaisella piazzalla, Lontoossa sekä julkkisten suosimassa amerikkalaisessa hotellissa.

Tykästyin tähän kokoelmaan kovasti! Ishiguro on selvästi vahvimmillaan loistavan tunnelman luomisessa, sillä tarinoissa oli mielestäni parasta juurikin tunnelma: tuntui että itse sujahti kirjaan mukaan, kun tarinan henkilöiden fiilikset välittyivät niin hirmu selvästi kirjasta.

Tämä innosti minut taas uudelleen Ishigurosta, pitää hankkia lisääkin hänen teoksiaan. Toistaiseksi nämä lukemani Ishiguron teokset (tämä Nocturnes sekä Never Let Me Go) ovat olleet nimittäin tosi hyviä.

lauantai 22. elokuuta 2009

KATJA KALLIO: Tyypit

Tyypit on kokoelma lyhyehköjä kirjoituksia erilaisista ihmistyypeistä. Mukana ovat mm. Aviomies, Morsiamen äiti ja Runollinen ystävä. Kallio kirjoittaa hurjan osuvasti erilaisista tyypeistä, jotkut ovat suorastaan hätkähdyttäviä - "hei tämmösen tyypin mä tiedän" oli ajatus joka ihan liian usein tuli mieleen...

Kallion kerronta on jollakin tavalla lapsenomaista. Virkkeet ovat rönsyileviä ja asiasta toiseen hyppiviä, mutta silti ymmärrettäviä.

Tyypit sopii mielestäni parhaiten luettavaksi pieninä makupaloina. Koko kirjan lukeminen ainakin yhteen menoon on hitusen puuduttavaa, mutta pätkissä nämä kirjoitukset ovat todellisia herkkupaloja...

Kuva

lauantai 27. kesäkuuta 2009

JOHANNA SINISALO: Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita

Reissasin tänään junalla ja matkalukemisina oli tämä Johanna Sinisalon novellikokoelma. Sinisaloon olen ennen tutustunut vain hyvin vähäisesti, mutta tämä kirja kolahti kyllä ihan täysillä.

Teos tosiaan koostuu novelleista, jotka ovat toinen toistaan hämärämpiä. Toisinaan niissä on jopa kauhun vivahteita, enimmäkseen kuitenkin scifiä. Kaikki normaali muuttuukin epänormaaliksi, ja asiat sekoittuvat mystisesti keskenään. Kokoelma onkin hyvin nimetty - tarinat tosiaan jäävät mieleen kummittelemaan.

Pidän myös Sinisalon kirjoitustyylistä. Siinä on jotain koukuttavaa, mutta se ei silti ole liian vaikeaselkoista tai muuten hankalaa. Piakkoin aion tarttua myös Sinisalon kirjaan Ennen päivänlaskua ei voi.

Kuva