Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ahern. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ahern. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

CECELIA AHERN: Mitä huominen tuo tullessaan

Ensiksi pitää huokaista, että oi, miten hyvä kirja tämä oli!

Olen tainnut lukea kaikki Ahernin aiemmat kirjat, ja tykkään niistä kyllä yleensä kovin. Siksi tartuin mieluusti tähän Ahernin uusimpaan opukseen, jolla on muuten tosi söpö kansikuvakin!

Kirja kertoo Tamarasta, 16-vuotiaasta tytöstä, joka on aina saanut kaiken haluamansa. Hänen vanhempansa ovat rikkaita ja menestyviä. Kunnes perheen isä tappaa itsensä, jättää jälkeensä valtavat velat, perhe menettää kotinsa ja omaisuutensa ja Tamaran äiti muuttuu omituiseksi.

Tamara joutuu äitinsä kanssa muuttamaan maalle enonsa luokse. Eno ja tämän vaimo ovat Tamaran mielestä aika pälliä porukkaa, ja hän ei yhtään viihdy maalla. Mutta sitten tapahtuu jotain outoa: Tamara löytää kirjastoautosta omituisen kirjan, jossa on tyhjät sivut. Ja yllättävintä on se, ettei kirja kohta olekaan tyhjä, vaikkei kukaan ole siihen mitään edes kirjoittanut. Ja teksti on Tamaran käsialaa ja kertoo seuraavasta päivästä...

Tämä oli oikein tosi hyvä kirja! Tuntuu niin kuin Ahern parantaisi joka kerta! Tämä kirja sai minut hymyilemään, huokailemaan, nauramaan, suremaan, järkyttymään ja jännittymään. Mitä muuta voisi toivoa?

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

CECELIA AHERN: Lahja


Cecelia Ahernin uusin teos on jälleen yhtä ihana kuin edellisetkin. Itse asiassa pidin tästä enemmän kuin edellisistä!

Kirja kertoo Lousta, miehestä jonka elämä on hyvin kiireistä. Hän ei oikeastaan ehdi olla kotona vaimon ja lapsien kanssa, vaan käyttää aikansa mieluummin uran edistämiseen. Lou tutustuu merkilliseen Gabe-nimiseen mieheen, ja Loun mielessä alkaa tapahtua outoja. Ensinnäkin - Gabe tuntuu olevan monessa paikassa yhtä aikaa. Toisekseen - voiko ihminen olla kahdessa paikassa samanaikaisesti? Kolmanneksi - mitä sitten kun aika on lopussa, ihan todella?

Tarinassa on myös suloinen kehyskertomus "Kalkkunapojasta", joka oppii elämästä uuden ja tärkeän asian.

Lahja on ihastuttava kirja, mutta myös vähän surullinen. Kuitenkin se jätti mieleen sellaisen pehmeän hyvän olon tunteen.

Ahern kirjoittaa kauniisti ja ihanasti. Kirja on koukuttava! Ilmestyisipä Ahernilta pian lisää teoksia...

maanantai 11. tammikuuta 2010

CECELIA AHERN: Suoraan sydämestä

Suoraan sydämestä on ihana aikuisten satu, kuten edellinenkin lukemani Ahern, Yllätysvieras.

Teoksessa kaksi yksinäistä ihmistä yhdistyy ihmeellisellä tavalla - verenluovutuksen kautta. Joyce-nimiselle naiselle alkaa tulla kummallisia taitoja (hän osaa äkkiä italiaa ja tietää kaiken rakennustaiteesta), ja lisäksi hänelle on ilmestynyt jonkun toisen ihmisen muistoja. Kaikki suoraan sydämestä, verenluovutuksen kautta.

Kirja luo ihanan onnellisen todellisuuden. Kaksi yksinäistä löytävät toisensa. Kirja on kerta kaikkiaan suloinen! Kirja on täysin epärealistinen, ja se siitä tekeekin niin ihanan. Lisää Ahernia, lisää! Pitää saada hänen jouluna ilmestynyt kirjansa äkkiä luettavaksi.

perjantai 25. syyskuuta 2009

CECELIA AHERN: Yllätysvieras

Cecelia Ahernin yllätysvieras kertoo Elizabethistä, hieman elämänilottomasta naisesta, joka pitää huolta sisarenpojastaan, kuusivuotiaasta Lukesta. Eräänä päivänä Lukelle ilmaantuu mielikuvitusystävä Ivan.

Samoihin aikoihin Elizabeth tutustuu Ivaniin, joka on hirmuisen leikkisä ja hilpeä kaveri, joka opettaa Elizabethinkin olemaan onnellinen ja nauttimaan välillä hassuistakin asioista. Kummallista on se, että muut ihmiset eivät tunnu huomaavan Ivania.

Tarina on aivan ihana aikuisten satu. Välillä aikuisetkin tarvitsevat muistutusta siitä, että kaikki ei ole niin kovin vakavaa, vaan välillä pitää nauttiakin. Siinä mielikuvitusystävä Ivan auttaa Elizabethia. Ja täytyy sanoa, että tämä kirja sai minut hyvälle tuulelle ja muistamaan, että joskus voi olla hassukin.