EPPU NUOTIO: Musta

Musta aloittaa Eppu Nuotion dekkarisarjan, joka kertoo toimittaja Pii Marinista.

Tämän kirjan juttu alkaa siitä, kun raskaana oleva nuori naispappi murhataan. Jutussa on todellakin jotain mätää, tuumii Pii Marin ja alkaa nuuskia asiaa omin päin. Lisäksi hänellä on omiakin ongelmia: hän on mustaihoinen, ja kaikki eivät tykkää siitä että hän on kuitenkin televisiossa esillä.

Kirja on erinomaisen viihdyttävä suomalainen dekkari. Kirja on nopealukuinen ja tapahtumia riittää. Kirja on myös "sopivan pituinen", eli ei ole turhaan venytetty juttuja. Kiva välipalakirja, siis!

http://www.adlibris.com/fi/covers/M/9/51/9511209639.jpg

ANNE HOLT: 1222

1222 on nykyaikainen suljetun paikan dekkari - ihana tuttavuus, joka kunnioittaa Agatha Christien monia kirjoja, joissa tapahtuu murha, ja vain tietyt, paikalla olevat ihmiset voivat olla syyllisiä.

Kirjassa Norjan tuntureilla juna suistuu raiteiltaan myrskyssä, ja junassa olijat kiikutetaan läheiseen hotelliin turvaan. Turvaan? Tuskinpa sittenkään!

Minäkertojana on Hanne, oslolainen eläkkeellä oleva poliisi, joka on ihanan kyyninen ja ihmisiä vihaava, heh, ei mikään tavallinen sankaritar!

Tunnelma on uskomaton, ja kirjaa on mahdoton lopettaa kesken! Luin sen yhteen putkeen junamatkan aikana, ja todellakin nautin lukemastani. Mainio dekkari, aivan ehdottomasti.

http://www.gummerus.fi/_ACC/_components/GetImage.asp?file=Kirjat%5CWEB_1222_174928.jpg&w=143&h=216&q=100

PIRJO TUOMINEN: Puoliherran huone

Jouluksi kaipasin dekkareiden lisäksi myös jotain viihteellisempää luettavaa, ja koska kaikki Kaari Utriot jo on luettu, päätin ottaa tämän luettavaksi.

Puoliherran huone kertoo eräästä ruukista ja siihen liittyvistä ihmisistä. Päähenkilönä on nuori Olga-tyttö, jonka elämää ja kasvua naiseksi seurataan kolmen, neljän vuoden ajan.

Kirja kertoo viihdyttävästi 1900-luvun alun Suomesta. Tuomisella on kuitenkin myös historiatausta hallussa, ja siksi teos onkin todellisen tuntuinen, ja henkilöt mukavan eläviä. Kirjan maailmaan on helppo solahtaa.

http://www.pokkarit.fi/files/images/products/small/978-951-31-5103-4.jpg

LEIF GW PERSSON: Putoaa vapaasti kuin unessa

Olin joulua edeltävässä lumimyräkässä jumissa Tampereen asemalla, kun junat olivat myöhässä. kävinpä siis ostamassa kirjan (oli kyllä useitakin kirjoja mukana, mut eihän lisä pahaa tee). Käpäliin tarttui tämä tiiliskividekkari, joka kertoo Olof Palmen murhasta.

Palmen murha odottaa edelleen ratkaisemattomana, mutta nyt on aika ratkaista se, tuumii Johansson-niminen poliisipäällikkö. Siispä murhaa aletaan ratkaista 21 vuoden jälkeen, kun osa avainhenkilöistäkin on jo kuollut.

Kirja on todella kiinnostava. Kirjailija onkin mielenkiintoinen tuttavuus, ja aion lukea ehdottomasti lisää hänen kirjojaan. Kirjassa oli nimittäin jotain tosi koukuttavaa! Kerronta sujuu, ja lisäksi aihe on sitä luokkaa, ettei siitä oikein edes voi olla kiinnostumatta - Palmen murhahan edelleenkin kaivelee ihmisten mieliä.

Kuva

MARKO KILPI: Kadotetut

Kadotetut on yksi tämän vuoden Finlandia-ehdokkaista. Mielenkiintoista on se, että tämä on dekkari. Käsittääkseni aika harvoin dekkareita on Finlandia-ehdokkaina?

Kirja kertoo komisario Olli Revosta, joka joutuu poliisintyössään pohtimaan maailman mielettömyyttä ja omituisia tapauksia.

Kirjassa keskiössä on omituisia tapauksia, jotka kuitenkin liittyvät yllättävällä tavalla yhteen. Kaikki ei ole ihan sitä miltä näyttää! Kirja on kirjoitettu preesensissä, mikä on aika poikkeuksellista, ja luo kirjaan ihan omanlaisensa tunnelman kuin imperfektikerronta. Jotenkin se kyllä sopi tähän teokseen.

Kirja on paljon muutakin kuin dekkari, loppujen lopuksi. Se käsittelee nyky-yhteiskuntaa kiinnostavalla tavalla.

Kuva

DOUGLAS PRESTON - LINCOLN CHILD: Pendergst - Ihmeiden kabinetti

Ensiimmäinen agentti Pedergastista kertova kirja kertoo nimensä mukaisesti Ihmeiden kabinetista.

Rakennnustyömaalla maan alta löytyy kammio, jossa on 36 vanhaa luurankoa - murhien uhreja. Agentti Pendergast ryhtyy selvittämään tapausta apunaan arkeologi Nora Kelly. Vanha murhatapaus ei olekaan unohdettu, vaan äkkiä löytyykin uusi murhattu - murhatapa on täsmälleen samanlainen kuin vanhoissa ruumiissa.

Kirja on hengästyttävän jännä! Säikähtelin vähän väliä hillittömästi. Kirjailijat ovat tosiaankin täräyttäneet kunnon trillerin, johon on onnistuttu luomaan hurjan aavemaista tunnelmaa... Kirjaa on vaikea laskea käsistä. Se on kerta kaikkiaan ahmittava tapaus!

Pendergastista kertova seuraava kirja julkaistaan suomeksi ensi vuonna.

Kuva

OUTI PAKKANEN: Korttelin kuningatar

Aloittelin joulunviettoani lukemalla, oikeaoppista! Ensimmäiseksi luin joulukirjapinostani Outi Pakkasen dekkarin, joka on ilmestynyt alunperin vuonna 1995.

Kirjassa keskushenkilönä on Anna Laine, muistakin Pakkasen kirjoista tuttu mainosgraafikko. Tällä kertaa hän joutuu puolivahingossa keskelle omituisen perheen asioita: Lapin perheen kaksi tytärtä, äiti sekä ex-miehiä ja nykyisiä liittyvät tapaukseen, joka ilmenee rikokseksi vasta monien tapahtumien jälkeen.

Korttelin kuningatar on viihdyttävä Suomi-dekkari. Nimenomaan tämmöisenä joululukemisena se on erinomainen.

Ai niin - ja HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE LUKIJOILLE!

Kuva

SUSAN COOPER: Viheriä noita

Tämä on Cooperin fantasiasarjan kolmas osa. Kirjassa yhdistyvät edellisten kahden osan teemat ja henkilöt.

Sisarusparvi on taas Cornwallissa lomailemassa Merry-isosedän kanssa, sillä he yrittävät jäljittää kadonnutta aarretta, jonka Pimeän kätyrit ovat varastaneet. Mukana on myös edellisen osan Will. Edellisistä osista tuttu tunnelma jatkuu.

Kirja on helppolukuinen ja näppärä luettava. Siinä riittää viihdykettä ja pohdittavaa myös aikuiselle, sillä Cooper on taitava kertoja. Seuraavat osat luettavaksi pian, kiitos!

Kuva

HELENA WARIS: Uniin piirretty polku

Heti kun näin tämän kirjan ensimmäistä kertaa kirjakaupassa, olin varma siitä, että tämä on luettava. Ja nyt se on luettu!

Kirja tapahtuu kaukana Suomen historiassa, muinaisessa ajassa. Kirjassa seurataan kolmea kohtaloa: Ailen, tytön joka ei tiedä historiastaan mitään; Arnin, joka on tuomittu paikalleen odottamaan ja vartioimaan; ja Troin, joka epätoivoisesti etsii alkuperäistä kotiaan.

Kirja kertoo upeasti ihmiskohtaloista muinaisena maagisena aikana. Kirjassa on ihana, unenomainen tunnelma, ja silti henkilöt tuntuvat todellisilta. Juoni on upeasti rakennettu, ja kuva alkaa kirjan edetessä hahmottua tarkemmaksi. Kirja kuvaa aikaa, jolloin maailma oli erilainen - silloin oli vielä haltioita ja taikaa.

Suosittelen ehdottomasti tätä kirjaa, sillä se on parhaita kirjoja, jotka olen pitkiin aikoihin lukenut!

Kuva

SUSAN COOPER: Pimeä nousee

Pimeä nousee on samannimisen fantasiasarjan toinen osa. Edellinen osa kertoi sisarusparvesta, joka joutui kummallisiin seikkailuihin COrnwallissa. Tässä kirjassa seikkailee nuori Will-poika, joka saa tietää, että ei olekaan ihan tavallinen yksitoistavuotias, vaan viimeinen Ikivanhoista.

Tässä kirjassa pomppii myös edellisestä osasta tuttu Merriman, jolla on myöskin tekemistä Ikivanhojen kanssa. Will joutuu ihmeellisiin tapauksiin...

Kirja jatkaa tavallaan edellisen osan aloittamaa tarinaa. Mutta koska kirja käsittelee samoja asioita, mutta eri kantilta, se tuntuu enemmänkin pohjustukselta seuraavia osia varten.

Kuva

MIKKEL BIRKEGAARD: Libri di Lucan arvoitus

Libri di Lucan arvoitus on tanskalaisen kirjailijan esikoisteos. Mielestäni kirjassa näkyy tietynlainen horjuvuus, mutta nerokas juoni ja menevä kerronta kuittaavat mahdolliset puutteet.

Libri di Lucan arvoitus kertoo Jonista, joka saa kuulla isänsä kuolleen. Isä on jättänyt hänelle perinnöksi antikvariaatin, ja Jon ei arvaakaan millaisiin seikkailuihin hän päätyy antikvariaatin vuoksi.

Sillä kirjamaailmassa piilee pelottava salaliitto: on olemassa niin kutsuttuja Lettoreja, jotka pystyvät manipuloimaan lukijoita ja tekstejä. Ja salaliitto voimistuu.

Kirja viihdytti kovasti kirjanystävää! Sillä kirjoista kertova kirja on aika mukava juttu. Siinä saa ihan kunnolla upota kirjojen maailmaan - joskin tässä opuksessa kirjamaailma oli jopa hieman pelottava!

Kuva

SUSAN COOPER: Yllä meren, alla kiven

Sain käsiini vanhan viisiosaisen fantasiasarjan ekan osan, joka on alunperin 60-luvulta. Mutta sopii erinomaisesti myös nykyaikaan!

Kirja kertoo kolmesta lapsesta, jotka kesälomailevat vanhan isosetänsä luona. Tehtyään pieniä tutkimusmatkoja he löytävät mielenkiintoisen kartan, joka johtaa heidät yllättävien salaisuuksien jäljille, jotka liittyvät vanhaan legendaan kuningas Arthurista...

Mielestäni tässä on jotain narniamaista! Tykkään kovasti. Teema on tietysti tuttu - muutama lapsi, jotka päätyvät ihmeellisiin seikkailuihin. Mutta tarina on kerrottu hyvin ja sitä on kiva lukea, ja tunnelma on hyvin todellinen. Kirjaan on helppo hypätä sisään! Seuraava osa on kohta jo lukemisen alla myöskin!

P. G. WODEHOUSE: Kiitos, Jeeves

Tässä sykysellä Teos julkaisi ensimmäisen kirjan tulevassa Jeeves-sarjassa, ja olen kuullut näiden tarinoiden olevan aika hauskoja. Siksipä siis tuli tämäkin luettua.

Ja olihan ne hauskoja! Tykkäsin ihan pahuksesti. Teksti on jotenkin koko ajan hyvin huumoripitoista, ja minäkertoja-Woosterin sekoilut ovat toisinaan aivan hillittömiä. Kirja siis kertoo herrasmies-Woosterista, jolla on korvaamaton miespalvelija Jeeves, joka usein saa pelastaa isäntänsä kummallisista seikkailuista, joihin tämä väistämättä itseään järjestää.

Käsittämätöntä, kuinka monenlaisiin kommelluksiin Wooster joutuukaan... Wodehouse kirjoittaa taitavasti, siten että Woosterin (ja Jeevesinkin) persoona on hurjan elävä ja jollakin tavalla selkeä. Jään innolla odottamaan seuraavaa osaa!

Kirjoihin perustuu myös telkkarisarja, johon voisin odotellessa kenties myöskin tutustua. Jos se on yhtä hauska kuin kirjat, se ON hauska...

TOREY HAYDEN: Hiljaisuuden lapset

Jälleen uusi Hayden luettuna! Bongasin kirjakaupasta taas uuden pokkarin, ja keräsin sen mukaani.

 Tässä kirjassa Hayden on klinikalla terapeuttina, eli ei toimi opetustyössä kuten monessa muussa kirjassaan. Hänellä on kolme potilasta, joihin kirja erityisesti keskittyy: Cassandra, hyväksikäytetty tyttö, joka käyttäytyy aggressiivisesti ja manipuloivasti; pikku Drake-poika, joka ei kykene puhumaan lainkaan, vaikka haluaa kommunikoida, sekä ikääntynyt Gerda, joka kärsii halvauksen jälkeisestä masennuksesta.

Jälleen kerran Hayden kertoo elävästi kokemuksistaan työssä lasten kanssa. Jotenkin pidin tästä kirjasta poikkeuksellisen paljon. Erityisesti pienen Draken tapaus oli jotenkin hurjan liikuttava.

Lisää Haydeneita minulle, kiitos!

TOREY HAYDEN: Toisten lapset

Haydenit on kyllä koukuttavia! Opiskelen itse opettajaksi, joten on myös tietyllä tapaa ammatillisesti kiinnostavaa lukea Haydenin kertomuksia opetustyöstä erityisten lasten kanssa.

Kirja on hyvin samantyyppinen kuin Haydenin muutkin kirjat, Hayden toimii opettajana. Hänen luokallaan on neljä lasta - kaikki erilaisia. On pieni autistinen poika, joka elää omassa todellisuudessaan, raskaana oleva 12-vuotias tyttö, aggressiivinen poika ja aivovammaiseksi pahoinpidelty pikkutyttö.

Hayden kirjoittaa jälleen todella koskettavasti ja kauniisti. Tarinoissa on paljon surullista, mutta toisaalta niissä on aina myös toivoa. Tykkään näistä kirjoista kovin. Ne ovat kaikki samantyyppisiä, mutta kaikissa kuitenkin kerrotaan eri lapsista, eri kohtaloista. Siksi niissä on kaikissa jotain uutta.

http://www.bookplus.fi/media-dynamic/images/product/00/04/23/06/17/1/hayden-torey-toisten-lapset.jpg

PIRO HASSINEN: Jouluvaimo

Olen nyt hamstrannut näitä Hassisia kirjahyllyyni luettavaksi. Nyt oli vuorossa Jouluvaimo, joka on taas mielenkiintoinen hassismaiseen tyyliin.

Jouluvaimon päähenkilö on Raakel, nainen, jonka äiti on kadonnut 22 vuotta sitten. Raakel on jo tottunut asiaan, mutta haavat revitään auki, kun katoamisasiassa ilmenee uusi käänne ja sitä aletaan tutkia uudelleen.

Kirja kulkee mielenkiintoisesti menneisyydessä ja nykyisyydessä: tarina on jaettu eaa. ja jaa. eli ajanlasku alkaa Rebekan katoamisvuodesta. Tarinaa kerrotaan Raakelin näkökulmasta, hänen tunteistaan ja kokemuksistaan.

Jouluvaimo on mielestäni taitavasti tehty kirja. Pidän siitä kovasti. Hassinen osaa todellakin kirjoittaa taitavasti, ja on erityisen taitava kertomaan tarinoita monessa ajassa. Hän on loistava kirjoittamaan tunteista ja rakkaudesta.

MEG GARDINER: Pahuuden piiri

Tämä kirja aloittaa uuden dekkarisarjan. Kirja on ilmestynyt tänä syksynä.

Kirja kertoo Josta, nuoresta naisesta, joka työkseen avustaa poliisia omituisissa tapauksissa kartoittamalla uhrien psyykkistä tilaa. Pahuuden piirissä Jo joutuu selvittämään kummallista tapausta, joka osoittautuukin paljon monimutkaisemmaksi kuin miltä aluksi näytti.

Kummalliset murhat tuntuvat liittyvän outoon Likaisten salaisuuksien kerhoon, joka onkin koko jutun ydin.

Kirja on hyvin viihdyttävä. Se on hyvä perusdekkari, joka kyllä hyvin sopii rentoutumislukemiseksi.

http://www.bookplus.fi/media-dynamic/images/product/00/04/34/90/23/1/gardiner-meg-pahuuden-piiri.jpg

Kirjahaaste

Sain tämmöisen kivan haasteen Kirjapedolta. Vastaanpa siihen iltani kuluksi!

1.Mikä kirja itketti? - John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa.
2.Mikä nauratti? - Sophie Kinsellan Salaisuuksia ilmassa.
3.Mikä oksetti? - Nedjman Manteli.
4.Mihin henkilöhahmoon samaistuit? Montgomeryn Runotyttöön! En tiedä miksi...
5.Minkä kirjan jätit kesken? - Tolstoin Sodan ja rauhan.
6.Minkä kirjan toivoisit jättäneesi kesken? - En ehkä kadu mitään. Kirjat on aina hyvästä...
7.Minkä kirjan luit uudestaan? - Nuorempana kelasin Harry Potterit läpi muutamia kymmeniä kertoja.
8.Minkä kirjan luit mutta et kehtaa myöntää lukeneesi (paitsi mulle nyt kahden kesken kun vartavasten kysytään)? - Tähän en ihan oikeasti keksi mitään, mikä hävettäisi tosi paljon!
9.Mitä kirjaa suosittelet? - Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa.
10.Minkä kirjan lukemisesta olet ylpeä (Esim. onko joku ihminen jossain joskus todella lukenut Alastalon salin alusta loppuun, josta kaiketi sopii olla ylpeä)? - Dostojevskin Rikos ja rangaistus!

piRJO HASSINEN: Suistola

Olen nyt innostunut Pirjo Hassisen kirjoista. Sain käsiini Suistolan, joka kertoo Matleenasta, jonka mies pettää häntä. Matleena ei voi antaa anteeksi. Siksi hänen äitinsä pyytää kirjan minäkertojaa, Marttia, puhumaan Matleenan kanssa.

Hassinen taitaa yllättävän lopun kirjoissaan. Tuntuu siltä, että lähes poikkeuksetta kirjan lopussa tulee yllätys, josta lukija menee aivan hämilleen ja kaikki kääntyy aivan ympäri.

Suistola ei ollut niin hyvä kuin Sano että haluat, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen opus kyllä. Hassisia pitäisi nyt vaan saada lisää käsiin luettavaksi...

http://80.248.160.97/pics/prod/9/7/8/9/5/9789511221029_1.jpg

PIRJO HASSINEN: Sano että haluat

Pirjo Hassisen tämän syksyn uutuus sattui eräässä antikvariaatissa silmiini ja riemastuin, ja ostin sen heti itselleni.

Kirja kertoo Laurasta, joka on kirjan minäkertoja. Lisäksi kirjassa on myös kaikkitietävän kertojan kertomia lukuja, jotka kertovat Essistä.

Kirjan perusidea on, että Lauran miehen Jimin työkaveri Essi katoaa. Asia on merkityksellinen, koska Essi on oikeastaan Jimille tärkeämpi kuin tämän oma vaimo. Laura joutuu pohtimaan suhtautumistaan Essin katoamiseen ja Jimin reaktioihin.

Kirja on kirjoitettu kahdessa aikatasossa. Lauran luvut kertovat ikään kuin nykyajasta, mutta Essi-luvut alkavat ajallisesti melkein vuotta ennen Lauran lukuja. Systeemi toimii loistavasti, ja Essin katoamisen taustat valottuvat ovelasti.

Tykkäsin kirjasta kyllä kovin. Hassinen on kyllä taitava kertoja.

http://www.adlibris.com/fi/covers/M/9/51/9511238558.jpg

PHILIP GONZALEZ: Koira joka pelastaa kissoja

Luin tämän kirjan ensimmäistä kertaa, kun oli ala-asteikäinen. Olen siitä lähtien aina joskus muistanut tämän kirjan, ja yhä uudelleen ja uudelleen etsinyt sen käsiini.

Kirja on uskomaton ja herttainen kuvaus pienestä Ginny-koirasta, jolla on ihmeellinen vaisto: se vaistoaa loukkaantuneet ja vammaiset - ja muutkin - kissat, ja haluaa pelastaa ne. Ginny ja sen isäntä pelastavat paljon kissoja kotiinsa, mutta myös ruokkivat kulkurikissoja ja leikkauttavat niitä, ja käyttävät eläinlääkärissä.

Kirja on ahmittava, ja siitä tulee hyvä mieli. Välillä epäilyttää, että miten tällainen voi olla totta, mutta uskon kuitenkin, että tuollainen ihmeellinen koira on kyllä ollut olemassa oikeasti.

http://www.ouka.fi/kirjasto/grafiikka/elain/koira.jpg

ANTTI HYRY: Uuni

Heti kun tämän vuoden Finlandia-voittaja julkaistiin, kipitin kirjakauppaan hankkimaan sen itselleni.

Olen itse asiassa tosi hämmentynyt, sillä tykkäsin tästä kovin. Aihe ei nimittäin ole itselleni kovin läheinen...

Teos kertoo Pietari-nimisestä papasta, joka muuraa uunia. Siis, koko kirja kertoo uunin muurauksesta ja Pietarin elämästä siinä ympärillä. Hämmentävää, mutta totta: kirja on tosi hyvä. Pietari on suunnattoman sympaattinen pappa, ja uunin muurauksestakin on saatu kiinnostavaa. Hyry on kyllä todellinen taitaja!

Mielestäni kirja ansaitsi voittonsa, sillä siinä on jotain hyvin syvällistä. Kirjaa on mukava lukea, ja siitä tulee jollain tavalla hyvä mieli. Lisäksi Hyryn pohdinnat tavallisesta elämästä ovat vertaansa vailla! kannattaa siis lukea tämäkin opus - vaikka ei itse uunin muuraamisesta olisikaan kiinnostunut. Tämä kirja on kuitenkin niin paljon enemmänkin.

http://www.bookplus.fi/media-dynamic/images/product/00/04/34/90/41/3/hyry-antti-uuni.jpg

MARY BERG: Päiväkirja 1939-1944

Olen hyvin kiinnostunut toisen maailmansodan ajasta ja ihmiskohtaloista. Anne Frankin päiväkirja onkin yksi suosikkikirjoistani. Siksi innostuinkin saatuani käsiini tämän vastaavan teoksen: teinityttö Varsovan juutalaisghetosta kirjoittaa päiväkirjaan kokemuksistaan.

Kirja kuvaa todella elävästi ghetossa elämistä. Päiväkirjasta saa tietää, millaista arki suljettujen muurien takana oli: sekavaa, epätietoista, pelottavaa, kauhistavaa - mutta toisaalta myös arkista, iloista ja tavallista. Ihmiset joutuivat sopeutumaan kammottavaan tilanteeseen, ja yrittämään elämään parhaansa mukaan, kaikesta huolimatta.

Mary Berg oli yksi niistä, jotka selvisivät sodasta: hän pääsi pakoon Amerikkaan ghetosta, sillä hänen äitinsä oli Amerikan kansalainen. Tämä on ehdottomasti kiinnostava, todellinen kuvaus toisen maailmansodan mielettömyydestä. Järkyttävää luettavaa, mutta silti koukuttavaa.

KRISTIN CASHORE: Syntymälahja

Syntymälahja on tämän syksyn uutuuskirja, kirjailijansa esikoisteos. Se kertoo Katsasta, nuoresta naisesta, jolla on outo syntymälahja. Monet tytöt ovat saaneet tanssimisen tai muun vastaavan syntymälahjan, mutta Katsan lahja on tappaminen. Katsa ei kuitenkaan itse pidä tappamisesta, mutta hänen kuningas-enonsa pitää häntä tiukasti lieassa.

Katsa tapaa Po-nimisen miehen, josta on hänelle kuitenkin vastusta taistelussa. Monien tapahtumien jälkeen Katsa uhmaa enonsa käskyä ja joutuu pakenemaan. Hän lähtee Pon kanssa selvittämään erästä mystistä sieppausta, joka kuitenkin osoittautuu todella monimutkaiseksi ja vaaralliseksi.

Täytyypä sanoa, että tämä oli yksi parhaista fantasiakirjoista pitkään aikaan! Tykkäsin siitä niin paljon, että yritin jopa pitkittää sen lukemista. Toinen osa ei ole vielä ilmestynyt suomeksi, mutta se on kyllä luettava pian, vaikka sitten englanniksi. Kirja on hyvin kerrottu, enkä oikeastaan osaa sanoa siitä mitään pahaa. Tykkäsin ihan hirveästi!

http://media.wsoy.fi/media?path=jpg/951-0-35298-5.jpg

MEG CABOT: Sydämeni lunnaat

Eräs ystäväni on lukenut suunnilleen kaikki Prinsessapäiväkirjat, minä en yhtäkään. Nyt kun Cabotilta ilmestyi tämä kirja, ajattelin lukea sen, kun se sattui silmiin kirjaston uutuushyllyssä.

Kirja on liitetty Prinsessapäiväkirjoihin siten, että se on ikään kuin "Prinsessa Mian esikoisromaani". Tämä liitos on mielestäni kyllä tosi kehno, koska kirjalla ei ole juurikaan tekemistä kirjailijan edellisten kirjojen kanssa. Miksei kirja voisi olla ihan rehellisesti liittymättä mitenkään Prinsessapäiväkirjoihin?

No oli miten oli, kirja kertoo ritariajasta. Päähenkilönä on Finnula, hieman epäkorrekti neitonen, joka liikuskelee housuissa ja harrastaa jousiammuntaa. Pienten sekoilujen jälkeen hän sieppaa erään ritarin (saadakseen lunnaita hyvään tarkoitukseen). Viihdekirjallisuutta tuntevat osaavat ennustaa kirjan tapahtumat hyvin tehokkaasti.

Kirja on siis suunnattu nuorille, mutta itse sijoittaisin tämän kyllä aikuisten viihdehyllyyn! Tämä on mielestäni ihan samaa kategoriaa Jude Deveraux'n kanssa. Luin kyllä kirjan läpi, mutta mitään kovin ihmeellistä se ei kuitenkaan tarjonnut. Ihan viihdyttävä ja huvittava kirja kyllä.

http://media.wsoy.fi/media?path=jpg/951-0-35459-7.jpg

LENE KAABERBOL: Näkijän tytär

Koppasin tämän kirjan ihan hetken mielijohteesta kirjastossa mukaani. Kirja on melko nuorille lukijoille suunnattu fantasiakirja, joka kertoo tytöstä, jonka äiti on Näkijä. Siksi Dinalla itselläänkin on Näkijän lahja (tai kirous, miten sen nyt ottaa).

Dinan äiti siepataan, ja Dina päätyy pelastamaan häntä. Hän joutuu hurjaan seikkailuun, johin kuuluu mm. lohikäärmeitä ja eräs hyvin pelottava vanharouva. Kirja jää sellaiseen tilanteeseen, että helposti jää mietityttämään: "mitä sitten tapahtui?" - ja kirjalle löytyykin jatko-osia.

Kirja oli nopeasti luettu, se ei ole kovin pitkä. Kuitenkin se varmasti viihdyttää lapsia ja nuoriakin. Tarina on kivasti rakennettu ja sitä on helppo lukea. Itse en kyllä välttämättä jatko-osia lue - tai saa nyt nähdä...

kuva: http://www.kangasniemi.fi/kunta/kirjasto/images/vinkkikuvat_7/vinkki_nakijantytar.jpg

ANGIE SAGE: Septimus Heap - Varjo

Nyt jatkoin Septimus Heap -sarjan lukemista. Kirja jatkaa siitä, mihin ensimmäinen osa Magiaa jäi. Septimus ja prinsessa Jenna ovat turvallisesti päässeet takaisin kotiin hurjien seikkailujen jälkeen, mutta sitten tapahtuu outoja.

Septimuksen ailahteleva Simon-veli putkahtaa paikalle, ja sieppaa Jennan. Kukaan ei oikein tiedä miksi ja onko se edes totta. Mutta joka tapauksessa - Jenna on vankina, eikä kukaan tiedä missä. Onneksi Jenna on neuvokas ja pääsee pakoon Septimuksen antaman suklaaloitsun (!) avulla.

Ja seikkailut jatkuvat Jennan päästyä pakoon. Kirjassa kulkee mukavasti muutamia sivujuonia, joten tapahtumia kyllä riittää. Kirjailijalla on kyllä selkeästi hyvä mielikuvitus, sillä kirja vilisee hullunkurisia loitsuja ja muutakin hassua. Nämä ovat semmoisia harmittomia fantasiakirjoja, mukavaa iltalukemista.

GEORGE ORWELL: Eläinten vallankumous

Oli kyllä jo aika lukea tämäkin klassikko! Se on pitkään kaivellut mieltä, ja nyt ihan hetken mielijohteesta lainasin tämän, ja luin yhdeltä istumalta koko opuksen.

Kirja kertoo maatilasta, jossa herää ajatuksia: ihmisvalta on tyranniaa, ja eläinten pitäisi saada olla vapaita. Ihmiset karkotetaan maatilalta, ja eläimet alkavat keskenään huolehtia elämästään.

Aluksi kaikki on hyvin. Ruokaa riittää, eläimillä on hyvä olla. Mutta hitaasti, hitaasti alkaa jokin muuttua. Johtajiksi nousseet siat käyttäytyvät kummallisesti, ja eläimistä tuntuu, että kummallisesti ne ovat koko ajan työssä ja nälkäisiä.

Vallankumous näyttää onnistuneen, mutta silti kenelläkään ei ole oikein hyvä olla. Paitsi sioilla. Eläinparat eivät enää tiedä mihin uskoa - onko joskus ollut parempi aika? Mitä ennen vallankumousta oli?

Kirja on loistavaa satiiria siitä, kuinka vallankumouksessa saattaakin käydä hullusti, jos valta ei siirrykään oikeaan osoitteeseen. Mahtava teos.

Kuva

CELIA REES: Noitalapsi

Tartuin tähän kirjaan ihan sattumalta, kun näin sen kirjastossa. Teos on suunnattu nuorille lukijoille.

Kirja kertoo 1600-eläneestä tytöstä, jonka yllä leijuu noitaepäily. Hän lähtee Uuteen maailmaan pakoon, ajatellen että siellä ei ole ennakkoluuloja ja noitaepäilyjä.

Toisin kuitenkin käy. Amerikassa on edelleen samanlainen pelokas ja epäluuloinen ilmapiiri - noitia ja saatanaa pelätään, ja noitaepäillyistä yritetään päästä eroon.

Kirja on selkeästi nuorille suunnattu, eikä aikuiselle tarjoa mitään kovin kummoista. Se on kuitenkin hyvin viehättävä ja kiinnostava kertomus, joka varmasti vetoaa nuoriin. Tarina jää sillä tavalla kesken, että itseäkin kyllä kiinnostaa tämän kirjan jatko-osa. No, seuraavalla kirjastoreissulla sitten...

Kuva

MARTINA HAAG: Ihana ja todella rakastettu

Martina Haagin esikoisteos kertoo Bellasta, jolla elämä on ihan kivaa mutta vähän pyllyllään. Hän on työtön näyttelijä, jolla ei ole miestä eikä edes rahaa.

Kirja kertoo lystikkäällä tavalla Bellan yrityksistä saada hyvä unelmatyö. Työn hän saakin, mutta valitettavasti valheellisesti ilmoitti olevansa ammattimaisen hyvä akrobaatti, jota hän ei siis todellakaan ole. Tämä pieni ongelma muuttuukin aika isoksi ongelmaksi...

Kirjan lopussa on vielä kunnon pommi, joka tärähtää niin että lukijan silmät pyöristyvät ja suu kierähtää hymyyn.

Sanoisin tätä hilpeäksi.

Kuva

TIMO PARVELA: Sammon vartijat - Louhi

Kävipäs niin hyvä tuuri, että kun palautin sarjan edellistä osaa kirjastoon, sain samalla reissulla käsiini vielä tämän kolmannen, viimeisen osan sarjasta.

Louhi saattaa tarinan päätökseen: se on tapahtumarikkain ja menevin näistä kolmesta kirjasta. Sammon vartijat joutuvat tekemään isoja uhrauksia saadakseen maailman pelastettua Louhen pahoilta suunnitelmilta.

Sammon vartijoissa on monta hyvää puolta. Ensinnäkin Parvela ei kaihda vähän järkyttäviäkin juonenkäänteitä: joskus jotain pahaa pitää tapahtua, jotta enemmän hyvää saataisiin aikaan. kerronta kulkee hyvin, henkilöt ovat inhimillisiä ja hauskuuttakin kirjoissa on.

Hieno trilogia!

Kuva

P.C. ja KRISTIN CAST: Marked

Tämä aloittaa sarjan nimeltä House of Night. Kirjat eivät ole ilmestyneet suomeksi, minkä vuoksi luenkin niitä alkuperäiskielellä eli englanniksi.

Kirjassa nuori Zoey kohtaa ikävän yllätyksen: tracker merkitsee hänet kuunsirpillä otsaan, joka tarkoittaa, että hän tulee muuttumaan vampyyriksi - mutta jos kroppa hylkii muutosta, hän tulee kuolemaan. Zoey joutuu kiireesti lähtemään House of Nightiin, vampyyrikouluun.

Kirja kertoo Zoeyn asettumisesta uuteen kouluun ja ympäristöön, sekä tutustuttaa lukijan kirjan maailmaan ja henkilöihin. Sinänsä tapahtumia ei hirveän paljon ole, mutta seuraavissa osissa varmasti tulee tapahtumaan. Kirjahyllyssä odottavat jo seuraavat kaksi osaa...

Kuva

JOHN BOYNE: Poika raidallisessa pyjamassa

Tämä on koskettavin kirja, jonka olen pitkiin aikoihin lukenut.

Takakannen teksti ei kerro mitään juonesta, sillä se pilaisi lukukokemuksen. Siksi minäkään en kirjoita juonesta mitään. Sanon ainoastaan sen, että tämä kirja kannattaa ehdottomasti lukea. Se pysäyttää.

Kuva

ILKKA REMES: Pahan perimä

Olen taas lukenut viihdelukemistona Remestä. Tämä kiinnosti teemoiltaan: päähenkilö ei ole kukaan vakiohenkilö, vaan Erik, joka selvittää Berliinissä kadonneen isänsä outoa salaisuutta.

Tarina liittyy natsi-Saksan aikaan, mutta myös nykyaikaan ja tulevaisuuteen. Menneisyydellä on kauaskantoiset seuraukset...

Kirja on viihdyttävä trilleri, ja tarina on monisyinen. Remeksessä on myös se hyvä puoli, että sinänsä melko miehisissä kirjoissaan hän kuitenkin käsittelee myös ihmissuhteita, ja niin on tässäkin tapauksessa. Tämä onkin varmaan aika klassista Remestä.

Kuva

MARY HOFFMAN: Stravaganza - Tähtien kaupunki

Sain vihdoin käsiini Stravaganza-sarjan toisen osan. Sarja siis kertoo stravaganttien veljeskunnasta, jonka jäsenet pystyvät siirtymään oman maailmansa ja Talian maailman välillä.

Englannissa asuu nuori tyttö, Georgia, jonka elämä on aika kurjaa. Sitten hän saa käsiinsä pienen siivekästä hevosta esittävän patsaan, joka osoittautuu talismaaniksi, jolla hän siirtyy Taliaan, maahan joka vaikuttaa 1500-luvun Italialta.

Taliassa Georgian elämä muuttuu seikkailuja täynnä olevaksi, ja lisäksi hän saa ystäviä. Ja mikä villeintä, hän tapaa vanhan tuttavansakin...

Tämäkin kirja oli hyvin viehättävää fantasiaa. Onneksi sarjan kolmaskin osa on jo minulla luettavien pinossa odottamassa, pääsen sen kimppuun siis aivan pian!

Kuva

MIKKO KARPPI: Väinämöisen vyö

Jälleen Kalevala-aiheista kirjallisuutta! Kalevala-innostukseni johtuu siis siitä, että olen parhaillaan opettajaopinnoissani harjoittelussa, ja yseillä sattuu olemaan Kalevala-aihe kurssissa. Siksi olen itsekin innoissani Kalevala-teemasta!

Kirja kertoo Juhasta, nuoresta poliisista, joka saa selvitettäväkseen todella kummallisen jutun. Kaksi nuorta naista löytyy kuolleina, ja heihin on viilletty outoja merkkejä. Tapaus osoittautuu tavallista paljon, paljon vaikeammaksi...

Juttu käy siis tosi kummalliseksi. Lukijakin saa välillä hämmästellä villejä juonikuvioita. Sanottakoon se, että en ollut ihan varma, luokittelenko tämän dekkariksi vai kokonaan fantasiaksi...

Kuva

TIMO PARVELA: Sammon vartijat - Tiera

Bongasin kirjastosta Sammon vartijoiden kakkososan, ja tokihan sen lainasin!

Kirja jatkaa Tuliterässä alkanutta tarinaa, ja pysyy yhtä mielenkiintoisena ja kivasti kerrottuna. Ahti on edelleenkin Loviattaren vankina, ja häntä lähdetään etsimään. Juonenkäänteitä ei kirjasta kyllä puutu.

Huolimatta siitä, että sarja on suunnattu nuorille, se antaa mielestäni aikuisillekin kuitenkin jotain. Luultavasti parasta on Kalevalan taitava käyttö juonessa ja hauskat yhtymäkohdat suomalaiseen mytologiaan.

Kuva

TUIJA LEHTINEN: Nappikaupan naiset

Tuija Lehtisen uusin romaani kertoo Saskiasta, joka päätyy muutamien mutkien kautta töihin vanhojen siskosten omistamaan nappikauppaan. Ensivaikutelma työstä on pölyinen, mutta ympäristössä pöyrii muutamia kiintoisia miekkosia, jotka tekevät kulmilla pyörimisestä paljon mielenkiintoisempaa.

Lisäksi Saskia pistää nappikaupan sisällä pystyyn pienen pyörremyrskyn, ja kauppa saakin uutta eloa arkeen. Ja siinä sivussa miesasiat järjestyvät parhain päin!

Kyllä Tuija Lehtinen vaan osaa tämän nykyromantiikan kirjoittamisen! Kirja on hauska, viihdyttävä, romanttinen ja päättyy onnellisesti. Loistavaa, siis.

Kuva

TIMO PARVELA: Sammon vartijat - Tuliterä

Parvela on aloittanut kiinnostavan lastenkirjasarjan Sammon vartijat. Ensimmäinen kirja kertoo Ahdista ja Ilmarista, jotka saavat yllättäen tietää ihmeellisiä asioita: he kuuluvat salaiseen Sammon vartijoiden joukkoon, joka pitää Väinämöisen kätkemistä Sammon palasista huolta.

Ahti ja Ilmari joutuvat mukaan ihmeelliseen ja vaaralliseenkin seikkailuun, jonka taustalla häärivät Pohjolan pahat hiidet ja muu väki. Maailmassa tapahtuu asioita, joista kukaan ei ole tiennytkään...

Kirja on aikamoisen nerokas teos. Kalevalan juonta ja henkilöitä käytetään hauskalla tavalla hyväksi, ja kirja myös tuo kansalliseepoksemme lähelle nuoria lukijoita. Aion itsekin lukea jatko-osia, jos niitä vain saan käsiini.

Kuva

PÄIVI ALASALMI: Vainola

Tartuin tähän dekkariin ihan hetken mielijohteesta. Kirja kertoo Laurasta, joka on mennyt naimisiin Lauri Vainolan kanssa, ja päätyy hänen kartanoonsa edustusvaimoksi.

Kartano alkaa kuitenkin vaikuttaa kummalliselta paikalta. Ilmenee omituisia asioita, ja lisäksi kukaan ei ole halukas kertomaan kartanonherran menneisyydestä mitään. Laura alkaa kuitenkin tutkia asiaa tarmokkaasti, ja lopussa odottaa semmoinen yllätys, että en osannut sanoa mitään muuta kuin "huh-huh", kun suljin kirjan. Alasalmi ilmiselvästi taitaa yllätyksellisen lopun...

Tykkäsin kirjasta, vaikka loppu olikin jopa liian järkyttävä. Mutta toisaalta, se sopi kyllä kirjan henkeen aikamoisen hyvin...

Kuva

DIANE CHAMBERLAIN: Hiljaisuus murtuu

Luin tämän joskus vuosia sitten ensimmäisen kerran, ja tykästyin. Luin sen sittemmin useita kertoja uudelleen, mutta sitten se unohtui muiden kirjainnostusten vuoksi. Nyt kuitenkin bongasin tämän antikvariaatista ja innostuin kovin, kun sain sen käsiini. Piti lukea se heti!

Kirja kertoo Laurasta, jonka isä kuolee. Isä pyytää häntä ennen kuolemaansa vielä pitämään huolta Sarah-nimisestä naisesta, josta Laura ei ole ennen kuullutkaan. Kun Laura kertoo lupauksesta miehelleen, hän ei voi arvata, mitä kaikkea siitä seuraa.

Kirja kertoo jännittävällä tavalla kahden naisen elämästä. Toisaalta keskiössä on Laura, mutta toisaalta Sarah, jonka tarinaa kerrotaan kaukaa menneisyydestä. Kirja on taidokas teos, sillä siinä yhdistyy monta juonta nerokkaalla tavalla, ja kirja saa hämmästyttävän päätöksen, jota lukija ei osaa odottaa.

Kirjasta ei muuten löytynyt netistä kuvaa...

TOREY HAYDEN: Häkkipoika

Olen kyllä innostunut näitä Haydenin kirjoja lukemaan! Nyt sain käsiini Häkkipojan, joka kertoo teini-ikäisestä pojasta, jolla on taipumus piiloutua pöytien ja tuolien muodostamaan häkkiin, jonka hän itselleen kaikkialla rakentaa. Lisäksi hän ei ole puhunut kahdeksaan vuoteen.

Hayden kertoo taas elävän tuntuisesti ja lempeästi lapsista ja näiden ongelmista - mutta myös vastoinkäymisistä hoitotyössä. Häkkipojankin tarina on järkyttävä, mutta toisaalta hurjan lohdullinen. Kauheista lähtökohdista peräisin olevasta traumaattisesta pojasta kasvaa kuitenkin ihminen, joka voi onnistua elämässään.

Kuva

TOREY HAYDEN: Aavetyttö

Tiikerin lapsesta innostuneena nappasin käteeni Aavetytön. Kirja on perusidealtaan hyvin samankaltainen kuin Tiikerin lapsi. Kirja on tositarina, joka kertoo kirjailijan kokemuksista erityisopettajana.

Aavetyttö on pieni Jadie, joka ei puhu. Ja kun hän alkaa puhua, opettaja saa kuulla niin kammottavia asioita, ettei tiedä voiko niitä edes uskoa todeksi. Kirjassa kerrotaan Jadien tarina, joka onneksi päättyy hyvin.

Pidän Haydenin kirjoista. Tämäkin oli hyvin koukuttava. Edelleen pitää saada niitä lisää luettavaksi ja oman kirjahyllyn täytteeksi!

Kuva

ILKKA REMES: Hiroshiman portti

Olen joskus vuosia sitten lukenut Remeksiä, mutta nyt päätin taas tarttua uudelleen niihin. Hiroshiman portti kertoo Antti Korvesta, joka on Remeksen paljon käyttämä päähenkilöhahmo.

Perusjuoni kertoo salaperäisestä tietokonelevykkeestä, jolla on salaisia tietoja, joiden ei pitäisi päätyä julkisuuteen. Levyä tavoittelevat monet eri tahot, ja kaiken keskellä häärää Antti Korpi. Juttu käykin pahuksen monimutkaiseksi, niin että lukijallakin on välillä hankaluuksia muistaa, että mikäs heppu se tuo olikaan ja mitkä motiivit sillä olikaan. Kaikki taistelevat toisiaan vastaan levykkeen tietojen hallinnasta, ja loppujen lopuksi oleellista onkin jokin todella yllättävä asia.

Hiroshiman portti on ihan viihdyttävä kirja. Remes tosiaan taitaa trillerin lajina! Juoni on monimutkainen, mutta siinä on silti tolkkua. Remesten lukeminen siis jatkuu...

Kuva

DENNIS LEHANE: Muisto vain

Muisto vain on neljäs kirja, joka kertoo Lehanen luomasta yksityisetsiväparivaljakosta. Etsivät saavat tutkittavakseen kadonneen Amanda-tytön tapauksen: tyttö on kadonnut jälkiä jättämättä, ja häntä etsivät jo poliisit ja kaupunkilaiset.

Etsivät joutuvat katoamistapauksen johdosta tutkimaan vakavaa huumekauppaongelmaa, ja Amandan katoaminen näyttää liittyvän isompiin kuvioihin. Matkan varrella harhaudutaan välillä väärien johtolankojen jäljille, mutta lopuksi juttu paljastuu - melkoisen yllättävästi!

Kirja on oikeastaan aika raadollinen kuvaus lasten sieppauksista ja hyväksikäytöstä. Välillä kauhistutti suuresti, kuinka Lehane kertoo suorasanaisesti pahoista asioista.

Jollain tavalla Muisto vain oli kuitenkin aika hyväkin kirja. Jos eteen eksyy kirjailijan muita teoksia, uskoisin tarttuvani niihinkin.

Kuva

KARIN SLAUGHTER: Merkitty

Tämä kirjailija oli minulle entuudestaan aivan vieras, mutta päädyin dekkarivillityksessäni lukemaan myös tämän kirjan, ja ei ole valittamista!

Kirja tapahtuu kahdessa ajassa: tarina alkaa nykyajassa, jossa poliisipäähenkilöt Sara ja Jeffrey joutuvat panttivankitilanteeseen poliisiasemalla. Toisekseen tarina liikkuu myös näiden kahden menneisyydessä. Lukijalle ei ensin ole selvää, miten mennyt liittyy nykyiseen, mutta se kyllä selviää tarinan edetessä...

Slaughter on luonut jännittävän ja nerokkaan dekkarin, jonka suurin jännitys syntyy kahden tarinan vuorotellessa. Siksi jännittäviä tilanteita syntyy jatkuvasti. Tykkäsin ehkä juuri tämän kerrontatavan vuoksi tästä aika paljon.

Kuva

JUDE DEVERAUX: Ylämaan lumous

Jude Deveraux kirjoittaa oikein näppärää ja viihdyttävää hömppäkirjallisuutta. Tehokasta todellisuuspakoa! Usein Deverauxin kirjat sijoittuvat historialliseen Skotlantiin tai toisinaan myös Amerikkaan.

Tämä kirja kertoo Temperancesta, amerikkalaisesta tytöstä, joka auttaa kovaosaisia naisia. Mutta hän joutuu isäpuolensa takia lähtemään Skotlantiin, ja monen mutkan kautta päätyy etsimään morsianta kummalliselle lordille, joka asuu siivottomassa talossa Skotlannin ylämailla.

Kirja on itse asiassa oikein hyvää hömppää! Kirja on joissain kohdissa jopa hauska ja naurattava, joten se tarjoaa siis muutakin kuin romantiikkaa ja ällöihanaa hömpötystä. Tykkään kyllä Deverauxin kirjoista silloin kun haluan jotain kevyttä lukemista.

Kuva

PIRJO HASSINEN: Kuninkaanpuisto

Kirja kertoo Arista, joka on halvaantunut liikemies. Hän asuu Kuninkaanpuiston hoitokodissa. Eräänä elokuun päivänä hän huomaa, että hänen vaimonsa on rakastunut. Siitä koko tarina lähtee liikkeelle.

Toinen päähenkilö on Verna, nuori opettaja, joka sattumalta tutustuu Sylvi-tyttöön ja tämän isään. Mielenkiintoinen tuttavuus alkaa. Verna myös tutkii Kuninkaanpuiston koulussa 1930-luvulla toiminutta opettajatarta, jonka kohtalo tuntuu mystiseltä.

Arin ja Vernan tarinat kietoutuvat yllättävällä tavalla yhteen, ja tarina pitää lukijasta kiinni järkyttävään loppuun saakka. Monen ihmisen elämä muuttuu.

Kuninkaanpuisto on mielestäni hienosti rakennettu romaani, joka ei kuitenkaan ole liian helppo, vaan antaa lukijallekin mietittävää ja ajatuksen aiheita. Lisäksi juoni kulkee soljuvasti eteenpäin ja kuvaus on hämmentävänkin aitoa.

Kuva

MIIKA NOUSIAINEN: Vadelmavenepakolainen

Kuinkakohan kauan olen suunnitellut lukevani tämän kirjan? Kutakuinkin sen ilmestymisestä asti varmaankin. Nyt vihdoin sain sen käsiini!

Kirja kertoo suomalaisesta Mikosta, joka on kansallisuustransvestiitti. Toisin sanoen hän kokee olevansa ruotsalainen, kaikilla tavoin. Lapsesta asti hän on pyrkinyt olemaan yhä ruotsalaisempi. Valitettavasti hänelle ei kuitenkaan myönnetä Ruotsin kansalaisuutta, koska hän ei ole ikinä edes asunut Ruotsissa.

Onneksi Mikko keksii toisen keinon, hänestä tulee Mikael Andersson... Tosin muutos ei tapahdu aivan laillisesti. Lopulta Mikko-Mikaelin elämä on yhtä suurta valheeseen kietoutuvaa keksittyä elämää.

Kirja on huiskean nerokas ja villi loppuun saakka. Tarina on kerrassaan niin sekopäinen, että se on jo tosi hyvä. Lisäksi pisteitä ropisee myös siitä, että Mikon näkökulmasta kerrottu tarina on kovin elävästi kerrottu, ja Mikko alkaa tuntua todelliselta ihmiseltä, omituisuudestaan huolimatta. Tämä kirja oli aika herkkupala kaikessa kummallisuudessaan!

Kuva

JUAN GOMEZ-JURADO: Kuolinkellot

Kuolinkellot on dekkari, joka sijoittuu Vatikaaniin paavinvalinnan aikoihin. kardinaaleja alkaa putoilla omituisella tavalla - joku käy murhaamassa heitä hirvittävän julmalla tavalla. Murhaajan henkilöllisyys on periaatteessa tiedossa, mutta ei sitä, miltä hän näyttää. Hän voi siis periaatteessa olla kuka tahansa.

Kirjassa murhia selvittävät nuori naispoliisi ja katolinen pappi (yllättäenkin mies, heh). Juoni tiivistyy tehokkaasti loppua kohden ja tarjoaa myös yllätyksiä.

Kirja ei tarjonnut mitään varsinaisesti uutta ja ihmeellistä, mutta hyvää ja jännää viihdykettä kylläkin. Juoni on näppärästi kudottu ja vauhdikas. Jollain tavalla tämä muistuttaa myös Dan Brownin kirjoja, ehkä teemaltaan - katolinen kirkko skandaalin kourissa.

Kuva

VIRPI HÄMEEN-ANTTILA: Sokkopeliä

En ole jostain syystä tarttunut tämän kirjailijan teoksiin aiemmin. Nyt kuitenkin bongasin tämän Sokkopelin halvalla, ostin ja luin. Ja mitäs hittoa, tämähän oli ihan tosi hyvä! Hirmu koukuttava ja kiinnostava.

Kirja kertoo vanhoista ystävyksistä, joita yhdistää lukioaikainen salaseura. kirja alkaa siitä, kun yksi heistä kuolee, ja toinen epäilee, että kuolemassa on jotain mätää. Lisäksi salaseuralaiset alkavat saada omituista postia, joka näyttäisi liittyvän vanhaan salaseuraleikkiin. ystävykset ottavat yhteyttä toisiinsa ja alkavat yhteistuumin selvittää asiaa. Juttu käy vaarallisemmaksi ja vaarallisemmaksi, ja loppuhuipennus on todellista jännityskertomusta.

Kirja on nopealukuinen, mielenkiintoinen ja siinä on omaperäinen ja kekseliäs idea. Se on pakko lukea melkein yhdellä ahmaisulla...

Kuva

STEPHENIE MEYER: Aamunkoi

Pidän Meyerin Houkutus-sarjasta kovasti. Olin lukenut tämänkin kirjan joskus viime syksynä jo englanniksi, mutta tokihan se piti saada myös suomeksi luettua heti sen ilmestyttyä. Varasin sen kirjakauppaan ja kaahasin heti ilmestymispäivän aamusta noutamaan sen...

Kirja kertoo siis sarjan päähenkilöiden, Bellan ja Edwardin, tarinan loppuun. Kirja on siis neljäs ja viimeinen osa sarjasta. Tätä kirjaa ei ehkä kannata lukea, ennen kuin tietää edellisten osien tapahtumat, koska kaikki liittyy niin kiinteästi menneisiin tapahtumiin. Siksi juonestakaan on vaikea kertoa kovin selvästi...

Kirja oli kuitenkin huiskea päätös sarjalle. Yllättäviä juonenkäänteitä oli kyllä ihan riittämiin... Meyerille tyypillinen kaunis kerronta on edelleenkin havaittavissa, ja siksi kirjaa onkin mukava lukea. Ja vaikka Houkutus-sarja onkin nuorille suunnattu, mielestäni sillä riittää paljon annettavaa myös aikuisille lukijoille.

Kuva