Nyt luin sitten Pottereiden toisen osan. Tämä ei missään vaiheessa ole kuulunut suosikkeihini Potter-sarjasta, mutta kyllä tämäkin vaan oli niin mainio pitkästä aikaa luettuna!
Kirjassa Harry on siis toisluokkalainen Tylypahkassa. Koulua vainoaa pelottava olento, joka on kotoisin salaisuuksien kammiosta. Eivätkä asiat ole muutenkaan niin kovin hienosti: Harry kuulee ääniä, ja pimeyden voimilta suojautumisen opettaja on sietämätön, itserakas kaheli.
Mitäpä tästä nyt sanoisin? Tarina lentää edelleenkin upeasti, kirjaa on hauska ja nopea lukea, tapahtumia riittää, hahmot ovat mainioita ja tarkkaan mietittyjä...
Niin, kyllä ne Potterit edelleen pitää otteessaan. Kohta kolmas osa luettavaksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti