Olen hiljaksiin hamstrannut näitä Hämeen-Anttilan kirjoja hyllyyn odottamaan lukemista. Nyt tämä tarttui käteen, ja luinkin sen hujauksessa.
Suden vuosi kertoo yliopistomaailmasta ja sen ihmisistä, sekä epäsovinnaisesta rakkaudesta. Päähenkilöiden elämää kuvataan kiinnostavasti aina vaihtelevasti eri henkilöiden näkökannalta. Kirja todistaa sen, että aina ei elämä mene niin kuin on suunnitellut, mutta se voi olla hyväkin asia.
Pidin kirjasta niin paljon, että oikein yllätyin. Hämeen-Anttilan kirjat ovat kyllä hyviä, mutta tämä taitaa olla ehkä jopa paras näistä kolmesta, mitkä olen lukenut tähän mennessä.
Erityisesti tässä minuun vetosi se onni, jota kirja kuvaa (ainakin osittain, se ei kuitenkaan ole koko ajan onnellinen..). Kirjan sivuilta huokui hyvä olo, mikä sai minutkin jotenkin tyytyväiseksi. Kirja siis vaikutti ainakin minuun varsin syvästi!
Mielestäni on ihanaa, että kirja loppui juuri sillä tavalla oikein. Ihan liikaa on nimittäin kirjoja, jotka voisivat loppua ihanasti, mutta kuitenkin menevät jotenkin väärin sitten. Sellaisiakin kirjoja pitää olla, mutta itse olin oikein tyytyväinen tämän kirjan ihanaan loppuun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti