Olen kyllä innostunut näitä Haydenin kirjoja lukemaan! Nyt sain käsiini Häkkipojan, joka kertoo teini-ikäisestä pojasta, jolla on taipumus piiloutua pöytien ja tuolien muodostamaan häkkiin, jonka hän itselleen kaikkialla rakentaa. Lisäksi hän ei ole puhunut kahdeksaan vuoteen.
Hayden kertoo taas elävän tuntuisesti ja lempeästi lapsista ja näiden ongelmista - mutta myös vastoinkäymisistä hoitotyössä. Häkkipojankin tarina on järkyttävä, mutta toisaalta hurjan lohdullinen. Kauheista lähtökohdista peräisin olevasta traumaattisesta pojasta kasvaa kuitenkin ihminen, joka voi onnistua elämässään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti