Vampyyrikirjallisuus ja sen sivutuote-elokuvat ja telkkarisarjat ovat viimeaikainen ilmiö, tosiaankin. Ehkä koko hehkutuksen aloitti Stephenie Meyerin Houkutus-sarja? Joka tapauksessa vampyyrikirjoja ilmestyy ihan hirveästi, niistä tehdään telkkarisarjoja ja elokuvia ja niin edelleen. Bit-Lit lienee alunperin englantilainen termi (Ranskankielinen Wikipédia).
Oli hauska todeta, kuinka Bit Lit -ilmiö on täällä ollut aika voimakas. Paikallisessa kirjakaupassa oli jokin aika sitten ihan Bit Lit -viikot, jolloin ständeihin oli roudattu esille kaikki mahdolliset vampyyri- ja kauhukirjat, sekä uutuudet että klassikot. Hyvässä sovussa siellä olivat Draculat ja Frankensteinit Bellan ja Edwardin kanssa...
Paikallisessa suosikkikirjakaupassani on myös nuortenosastolla pysyvät vampyyrikirjallisuuspöydät, josta on sitten kätevä käydä keräämässä uutuudet.
Siinä suhteessa se on kätevää, että teen kyllä jatkuvasti uusia löytöjä. Kuten ehkä olette huomanneet, tykkään keveästä vampyyrikirjallisuudesta aika paljon!
Haha, mahtavaa, minäkin olen huomannut että englanniksi vampyyrikirjallisuutta kyllä löytyisi :). Ja olen kyllä samaa mieltä tuosta, että tämän aallon aloitti Stephanie Meyer. Ensimmäinen Twilight tosin ilmestyi jo aika kauan sitten (ok, 2005), mutta elokuva taisi sitten olla se potinräjäyttäjä.
VastaaPoistaBit-lit, vihdoin sillekin on sana!
VastaaPoistaOlen muutamaan otteeseen himoinnut tarttua itse aiheeseen kotikone-kirjailijana, koska omaan makuuni lukemani vampyyrikirjat (josta kyllä pidän) ovat joko liian imeliä tai rasittavasti "hyvä voittaa pahan"-tyylisiä. Olen itse aina vamppien puolella :) ja joskus olisi kiva lukea hyvä kauhu bit-lit jossa ihminen ei lopussa seivästäisi vampyyriä.
Joka päivä oppii jotain uutta ;) En tiennyt, että tällekin kirjallisuustyypille on oma termi..
VastaaPoistaTällainen kevyt vampyyrikirjallisuus on nykyään kai niin suosittua, että sille on suorastaan pakko olla oma terminsä...
VastaaPoista