No joo, täytyy myöntää, etten pystynyt vastustamaan kovin kauaa tätä sähkökirja-asiaa. Olen vannoutunut oikean kirjan kannattaja, enkä usko, että sähköinen kirja voi koskaan korvata todellista kirjaa. Mutta sähkökirjan edut ovat täällä reissun päällä aika lyömättömät: kevyeen pieneen vekottimeen mahtuu 2000 kirjaa, joten en osta ehkä niin paljon fyysisiä kirjoja, jotka pitää ensi kesänä jotenkin kuljettaa Suomeen.
Ostin eilen Bookeenin Cybook Orizon -sähkökirjan valkoisessa värissä. Tässä kapistuksessa on kosketusnäyttö, ja muistia suunnilleen 2000 kirjalle. En ole varsinaisesti mikään tekniikan ihmelapsi, joten en näitä tarkempia teknisiä tietoja yritä selvittää (ne löytyy googlaamallakin). Kirja kytketään tietokoneeseen USB-kaapelilla.
Kirjassa oli valmiina 150 kirjaa muistissa, ei tosin suomeksi. Mutta englanniksi ja ranskaksi oli iso kasa klassikoita, joista olen hyvinkin tyytyväinen. Lisäksi olen ladannut netistä ilmaisia klassikoita, mm. Seitsemän veljestä, Kalevala, Rautatie, Anne of Green Gables, Little Women, Mansfield Park ja niin edelleen. Näitä tekijänoikeutensa menettäneitä vanhoja klassikoita saa siis ladata ilmaiseksi netistä. Mainio osoite on www.gutenberg.org josta löytyy ihan uskomaton määrä ilmaisia kirjoja.
Näyttö on kummallinen, se ei nimittäin rasita silmiä! Tätä sanotaan kuulemma e-musteeksi ja e-paperiksi. Näppärää. Hassua on se, että näyttö ei valaise; tarvitaan siis valoa lukemiseen, ihan niin kuin oikeaakin kirjaa lukiessa.
Latasin oitis erään ranskalaisen kirjakaupan sivuilta yhden ranskankielisen kirjan (www.furet.com) ja homma sujui ihan naurettavan helposti. Sähkökirjan kansiot käyttäytyvät nimittäin ihan samalla tavalla kuin mitkä tahansa kansiot, niihin on siis helppo siirtää tavaraa.
Niin, kunnes. Tulin siihen tulokseen, että haluan ladata myös yhden suomenkielisen kirjan Suomalaisen kirjakaupan e-kirjakaupasta. Valitsin Marian Keyesin Tuiki tuiki tähtösen, joka minun on jo pitkään pitänyt lukea. Ostaminen sujui hyvin, ja sain kirjan ladattua tietokoneellekin. Sitten siirsin sen Bookeeniin. Kirja ei näkynyt Bookeenissa. yritin uudestaan. Eikä mitään.
Lueskelin sitten ohjeet Suomalaisen sivuilta (ohjeet tosiaan kannattaa lukea jälkeenpäin), ja minulle selvisi, että ensin pitää ladata Adobelta eräs ohjelma koneelle, jonka avulla kirjojen kopiosuojaus on ollut mahdollista (kirjaa ei siis pysty holtittomasti jakelemaan). Ohjelman lataus onnistui. Ostamani Keyesin kirja ilmestyi Adoben ohjelmassa näkyviin. Siirsin sen Bookeeniin. Kirja näkyi sielläkin.... Mutta ei auennut. Voi kehveli.
Nyt yritän siis ratkoa dilemmaa, että miksi pystyn lukemaan kirjaa koneella, mutta en Bookeenissa... Höh.
Kaiken tämän lörpötyksen jälkeen voisin todeta muutaman asian.
1. Sähkökirja on hauska kapistus. Pelastaa reissauksen, koska ei vie tilaa. Tulen ehdottomasti käyttämään tätä paljon, erityisesti tienpäällä.
2. Ilmaisten kirjojen lataaminen on todella helppoa.
3. Kopiosuojattujen kirjojen lataaminen on hermojaraastavaa ja vaikeaa, mutta ehkä vain ensimmäisellä kerralla. Toivottavasti.
4. En osaa tehdä mitään elektroniikalle, joka ei jostain syystä toimi. Jatkan iltaani yrittämällä saada Keyesin kirjan luettavaksi Bookeenissa.
E-kirjan lukulaitteet ovat mielenkiintoinen uutuus. Minkälainen hintataso siellä Ranskassa on e-kirjojen suhteen? Suomessahan e-kirjat maksavat miltei saman verran kuin painetutkin, mikä on minusta hyvin kummallista ja takuulla jarruttaa lukulaitteiden ja sitä kautta sähkökirjojen myyntiä. Ja ovathan nuo lukulaitteetkin melko hintavia.
VastaaPoistaNiin ja lisäsin itseni lukijakseksi ja linkitin omaan blogiini. En tajua, miksen ole aiemmin löytänyt blogiasi!
Hintataso on ehkä vähän parempi kuin Suomessa. Täällä on kirjat muutenkin hieman halvempia kuin Suomessa, ja sähkökirjat ovat aina muutaman euron halvempia kuin painetut.
VastaaPoistaOlet oikeassa, Suomessa nuo sähkökirjat ovat vielä ihan naurettavan kalliita, sillä ainakin minä ostan mieluummin oikean kirjan, jos sellaisen samalla hinnalla saan... Mutta ehkäpä ne halpenevat tässä ajan myötä!
Tervetuloa lukemaan blogiasi, minäkin löysin sinun blogisi nyt!
Oih, minullakin on nyt pieni sähkökirjakuume päällä. Olen tosin vähän haaveillut, että ostaisin sitten samantien iPadin, se kun toimisi pelkän lukulaitteen lisäksi muunakin. En kuitenkaan ole vielä ihan selvillä, että pystyykö esim. niitä Suomalaisen Kirjakaupan kirjoja varmasti lukemaan iPadilla vai ei. Mielestäni nuo kopiosuojausasiat ovat muutenkin vielä aika lastenkengissä.
VastaaPoistaTessa, minun muistaakseni niitä Suomalaisen e-kirjoja ei vielä kai pysty iPadissa lukemaan. Uskon kyllä, että varmaan sekin on pian mahdollista. Toivottavasti myös kopiosuojausasiat kehittyvät, koska Keyesin kirja ei edelleenkään näy Bookeenissani! Jossain on vikaa, mutta en tiedä missä.
VastaaPoistaKomppaan kolmoskohtaasi... Tämä oli myös minun kokemukseni kun testastin Akateemisen latausjärjestelmää.
VastaaPoistaYllättävää tuo, ettei näyttö valaise.. Mihin kiinnitän lukuvalon kun mies haluaa jo nukkua? Toisaalta tuollaisen näytön valaisu olisi juuri sitä silmiä rasittavaa sorttia.
VastaaPoistaHoukutteleva kapistus kieltämättä, vaikka vannoutunut "vanhanaikaisille" kirjoille olenkin.. :)
Minusta kuluttajia pitäisi valistaa varsinkin siinä, että mitkä formaatit toimivat missäkin lukulaitteessa. Meillä oli juuri kirjastolla infoa sähkökirjasta ja saimme tutustua yleisimpiin lukulaitteisiin. Formaatteja on useita ja sain käsityksen, että saa olla melko tarkkana, että lataa varmasti sellaisen sähkökirjan, jonka formaatti sopii omaan lukulaitteeseen. Esimerkiksi Amazonista ostetut sähkökirjat eivät toimi kuin Kindlessä, jota Amazon myy.
VastaaPoistaMielenkiinnosta tsekkasin Suomalaisen sivuja ja heidän valikoimaansa lukulaitteista ja sähkökirjoista ja melko suppeat tiedot olivat ainakin sähkökirjojen formaateista. Todennäköisesti siellä oletetaan, että asiakkaat ostavat lukulaitteensa heiltä, jolloin sähkökirjat toimivat varmasti. Lukulaitteissa oli kyllä saman valmistajan lukulaite kuin sinulla, Cybook Opus, joten luulisi, että sieltä ladatut sähkökirjat toimisivat sinunkin lukulaitteessa.
E-kirjat ovat kyllä tällä hetkellä yksi mielenkiintoisimmista aiheista ja erityisesti minua kiinnostaa miten ne tulevat muuttamaan kirjastoalaa tulevaisuudessa.