Löysin täällä Ranskassa uuden lempirunoilijan! Jacques Prevert kirjoitti joskus vuosisadan puolivälissä, oli siis ranskalainen runoilija. Luettiin yliopistolla yksi Prevertin runo, ja jäin samassa hetkessä koukkuun.
Runot ovat niin kauniita! Eivät kaikki tietenkään, mutta monet kyllä. Ne saavat oikein pyörittelemään sanoja suussa, lukemaan uudestaan ja uudestaan, ja miettimään merkityksiä. Todella loistavia runoja siis. En tiedä, onko Prevertin runoja käännetty suomeksi? Kertokaa jos tiedätte.
Kirjoitan tähän yhden hänen runonsa ja suomennan sen vapaasti, niin saatte maistiaisen. Runo on kirjasta Paroles, vuodelta 1949.
Déjeuner du matin
Il a mis le café dans la tasse
Il a mis le lait dans la tasse de café
Il a mis le sucre dans le café au lait
Avec la petit cuiller il a tourné
Il a bu le café au lait
Et il a reposé la tasse
Sans me parler
Il a allumé une cigarette
Il a fait les ronds avec la fumée
Il a mis les cendres dans le cendrier
Sans me parler
Sans me regarder
Il s'est levé
Il a mis son chapeau sur sa tête
Il a mis son manteau de pluie
Parce qu'il pleuvait
Et il est parti sous la pluie
Sans une parole
Sans me regarder
Et moi j'ai pris ma tête dans ma main
Et j'ai pleuré.
***
Aamiainen
Hän laittoi kahvia kuppiin
Hän laittoi maitoa kahvikuppiin
Hän laittoi sokeria maitokahviin
Sekoitti pienellä lusikalla
Hän joi maitokahvinsa
Laittoi kupin takaisin
Puhumatta minulle
Hän sytytti tupakan
Teki ympyröitä savulla
Laittoi tuhkat tuhkakuppiin
Puhumatta minulle
Katsomatta minua
Hän nousi
Hän laittoi hatun päähänsä
Hän puki sadetakkinsa päälleen
Koska satoi
Ja hän lähti sateen halki
Ilman yhtäkään sanaa
Katsomatta minua
Ja minä laskin pääni käsiini
Ja itkin.
Mie tiedän Prevertiltä vain Laskentotunti- nimisen runon.
VastaaPoistaEli jotain Prévertiltä on kuitenkin suomennettu...
VastaaPoista