Katselin pitkään tätä kirjaa eri kirjakaupoissa, ja kirja vaikutti kiinnostavalta. Nyt löysin sen kolmella eurolla kovakantisena, joten vihdoin se lähti mukaan omaan kirjahyllyyn.Kirja kertoo Elinasta, joka elää tyytyväistä sinkkuelämäänsä. Sitten hänen pikkusiskonsa pyöräyttää lapsen, ja Elinan pasmat menevät sekaisin. Siskonlastaan hoitaessaan hänen päässään alkaa muotoutua ajatus omasta lapsesta.
Elina tutustuu mieheen, joka on ihan ok. Siinäpä mainio tapa saada lapsi - väliaikainen miesystävä. Mutta lasta ei kuulu. Elina kuitenkin varmistuu entisestään lapsitoiveestaan, ja hankkiutuu lapsettomuushoitoon.
Kirja on jotenkin kaunis kuvaus siitä, miltä tuntuu haluta lasta, vaikka oikeastaan kaikki onkin sitä vastaan. Elinaan on helppo samastua - päähenkilön tuska lapsettomuudesta on käsinkosketeltavaa.
Tykkäsin kirjasta paljon. Se on lyhyt ja sujuva, sellainen pieni herkkupala, jonka lukee muutamassa hetkessä, mutta joka on pituuttaan paljon enemmän ajatuksia herättävä.
Vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta kirjalta. Usein lapsettomuus on melko arka aihe kirjoittaa, ja vaatiikin kirjailijalta paljon sisäistään lapsettoman rooli ilman liialliseen hyssyttelyyn ja traagisuuteen vaipumista. Olisikin mielenkiintoista lukea, miten Koulumies on tarttunut tähän aiheeseen.
VastaaPoistatotta puhut. Lapsettomuus on aina kipeä aihe. Siksi tämä kirja olikin niin kiinnostava - aihe on kuitenkin sellainen, mistä vähemmän kirjoitetaan.
VastaaPoista