Tässä on nyt sitten seuraava Wallander-kirja, jonka luin. Valkoinen naarasleijona sijoittuu osin Ruotsiin, osin Etelä-Afrikkaan. Juonen keskiössä on eteläafrikkalainen salaliitto, joka suunnittelee murhaa. Juttuun liittyvät kadonnut perheenäiti, irtonainen musta sormi ja venäläinen radiolähetin.
juttu vaikuttaa ensin kovin sekavalta, myös lukijalle. Mutta siinä on oma viehätyksensä - kun systeemi alkaa punoutua auki, homma käy vieläkin mielenkiintoisemmaksi! Lukijalla on etu tietää enemmän kuin romaanin henkilöillä, koska juonta kuljetetaan eteenpäin monen henkilön kautta.
Kirjana tämä Wallander vaikuttaa samalta kuin edellinenkin, eli kunnollista jännityskirjallisuutta. Tykkäsin kyllä, vaikka en kuitenkaan lempikirjakseni olisi nostamassa.
Kuva
juttu vaikuttaa ensin kovin sekavalta, myös lukijalle. Mutta siinä on oma viehätyksensä - kun systeemi alkaa punoutua auki, homma käy vieläkin mielenkiintoisemmaksi! Lukijalla on etu tietää enemmän kuin romaanin henkilöillä, koska juonta kuljetetaan eteenpäin monen henkilön kautta.
Kirjana tämä Wallander vaikuttaa samalta kuin edellinenkin, eli kunnollista jännityskirjallisuutta. Tykkäsin kyllä, vaikka en kuitenkaan lempikirjakseni olisi nostamassa.
Kuva
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti