Kiinnitin huomioni tähän kirjaan lähinnä kannen perusteella. Kirjailija oli minulle vieras. Mutta myös takakansiteksti nappasi huomioni oitis...
Kirja kertoo rakastavaisista, jotka ovat rakastaneet toisiaan aina. Daniel muistaa Lucyn, mutta Lucy ei muista heidän tapaamisistaan mitään. Sillä tapaamisen tapahtuvat eri elämissä: heidän sielunsa tapaavat eri elämissä, eri paikoissa, eri ruumiissa.
Daniel muistaa jokaisen hetken Lucyn kanssa, ja Lucy hämmentyy, kun Daniel kertoo hänelle heidän yhteisestä historiastaan. Lucyllakin on outo tunne, että hän tuntee Danielin. Mutta hän ei muista.
Tämä oli ihan hillittömän kaunis rakkaustarina, aivan ihana. Luin tätä migreenipäänsäryissäni peiton alla, kun valo sattui silmiin mutta en voinut jättää kirjaa kesken... Tämä oli siis lievästi sanottuna koukuttava.
Kuten sanoin, kansi kiinnitti huomioni. Kirjan luettuani totesin, ettei kansikuva varsinaisesti liity tarinaan (Lucy ei kertaakaan ole surkeana pimeässä metsässä). Mutta silti kansikuva viehättää minua kovin! Kuvaa googlaillessani totesin, että kirjasta on useita kansiversioita ihan englanninkielisessä versiossakin, ilmeisesti eri kustantajat / USA / Britannia. Liitän kuvat tähän...
Tämä ei jotenkin minusta kerro mitään kirjasta, jopa aika mitäänsanomaton kansi. Tavallaan kyllä ihan nätti...
Tämä on paljon chick-litimpi kuin tuo tummasävyisin versio! Antaa hirmu kevyen kuva kirjasta, mielestäni.
Ja tämä viimeinen on sellainen vanhanajan romantiikkaa huokuva versio.