SUSAN COOPER: Pimeä nousee

Pimeä nousee on samannimisen fantasiasarjan toinen osa. Edellinen osa kertoi sisarusparvesta, joka joutui kummallisiin seikkailuihin COrnwallissa. Tässä kirjassa seikkailee nuori Will-poika, joka saa tietää, että ei olekaan ihan tavallinen yksitoistavuotias, vaan viimeinen Ikivanhoista.

Tässä kirjassa pomppii myös edellisestä osasta tuttu Merriman, jolla on myöskin tekemistä Ikivanhojen kanssa. Will joutuu ihmeellisiin tapauksiin...

Kirja jatkaa tavallaan edellisen osan aloittamaa tarinaa. Mutta koska kirja käsittelee samoja asioita, mutta eri kantilta, se tuntuu enemmänkin pohjustukselta seuraavia osia varten.

Kuva

MIKKEL BIRKEGAARD: Libri di Lucan arvoitus

Libri di Lucan arvoitus on tanskalaisen kirjailijan esikoisteos. Mielestäni kirjassa näkyy tietynlainen horjuvuus, mutta nerokas juoni ja menevä kerronta kuittaavat mahdolliset puutteet.

Libri di Lucan arvoitus kertoo Jonista, joka saa kuulla isänsä kuolleen. Isä on jättänyt hänelle perinnöksi antikvariaatin, ja Jon ei arvaakaan millaisiin seikkailuihin hän päätyy antikvariaatin vuoksi.

Sillä kirjamaailmassa piilee pelottava salaliitto: on olemassa niin kutsuttuja Lettoreja, jotka pystyvät manipuloimaan lukijoita ja tekstejä. Ja salaliitto voimistuu.

Kirja viihdytti kovasti kirjanystävää! Sillä kirjoista kertova kirja on aika mukava juttu. Siinä saa ihan kunnolla upota kirjojen maailmaan - joskin tässä opuksessa kirjamaailma oli jopa hieman pelottava!

Kuva

SUSAN COOPER: Yllä meren, alla kiven

Sain käsiini vanhan viisiosaisen fantasiasarjan ekan osan, joka on alunperin 60-luvulta. Mutta sopii erinomaisesti myös nykyaikaan!

Kirja kertoo kolmesta lapsesta, jotka kesälomailevat vanhan isosetänsä luona. Tehtyään pieniä tutkimusmatkoja he löytävät mielenkiintoisen kartan, joka johtaa heidät yllättävien salaisuuksien jäljille, jotka liittyvät vanhaan legendaan kuningas Arthurista...

Mielestäni tässä on jotain narniamaista! Tykkään kovasti. Teema on tietysti tuttu - muutama lapsi, jotka päätyvät ihmeellisiin seikkailuihin. Mutta tarina on kerrottu hyvin ja sitä on kiva lukea, ja tunnelma on hyvin todellinen. Kirjaan on helppo hypätä sisään! Seuraava osa on kohta jo lukemisen alla myöskin!

P. G. WODEHOUSE: Kiitos, Jeeves

Tässä sykysellä Teos julkaisi ensimmäisen kirjan tulevassa Jeeves-sarjassa, ja olen kuullut näiden tarinoiden olevan aika hauskoja. Siksipä siis tuli tämäkin luettua.

Ja olihan ne hauskoja! Tykkäsin ihan pahuksesti. Teksti on jotenkin koko ajan hyvin huumoripitoista, ja minäkertoja-Woosterin sekoilut ovat toisinaan aivan hillittömiä. Kirja siis kertoo herrasmies-Woosterista, jolla on korvaamaton miespalvelija Jeeves, joka usein saa pelastaa isäntänsä kummallisista seikkailuista, joihin tämä väistämättä itseään järjestää.

Käsittämätöntä, kuinka monenlaisiin kommelluksiin Wooster joutuukaan... Wodehouse kirjoittaa taitavasti, siten että Woosterin (ja Jeevesinkin) persoona on hurjan elävä ja jollakin tavalla selkeä. Jään innolla odottamaan seuraavaa osaa!

Kirjoihin perustuu myös telkkarisarja, johon voisin odotellessa kenties myöskin tutustua. Jos se on yhtä hauska kuin kirjat, se ON hauska...

TOREY HAYDEN: Hiljaisuuden lapset

Jälleen uusi Hayden luettuna! Bongasin kirjakaupasta taas uuden pokkarin, ja keräsin sen mukaani.

 Tässä kirjassa Hayden on klinikalla terapeuttina, eli ei toimi opetustyössä kuten monessa muussa kirjassaan. Hänellä on kolme potilasta, joihin kirja erityisesti keskittyy: Cassandra, hyväksikäytetty tyttö, joka käyttäytyy aggressiivisesti ja manipuloivasti; pikku Drake-poika, joka ei kykene puhumaan lainkaan, vaikka haluaa kommunikoida, sekä ikääntynyt Gerda, joka kärsii halvauksen jälkeisestä masennuksesta.

Jälleen kerran Hayden kertoo elävästi kokemuksistaan työssä lasten kanssa. Jotenkin pidin tästä kirjasta poikkeuksellisen paljon. Erityisesti pienen Draken tapaus oli jotenkin hurjan liikuttava.

Lisää Haydeneita minulle, kiitos!

TOREY HAYDEN: Toisten lapset

Haydenit on kyllä koukuttavia! Opiskelen itse opettajaksi, joten on myös tietyllä tapaa ammatillisesti kiinnostavaa lukea Haydenin kertomuksia opetustyöstä erityisten lasten kanssa.

Kirja on hyvin samantyyppinen kuin Haydenin muutkin kirjat, Hayden toimii opettajana. Hänen luokallaan on neljä lasta - kaikki erilaisia. On pieni autistinen poika, joka elää omassa todellisuudessaan, raskaana oleva 12-vuotias tyttö, aggressiivinen poika ja aivovammaiseksi pahoinpidelty pikkutyttö.

Hayden kirjoittaa jälleen todella koskettavasti ja kauniisti. Tarinoissa on paljon surullista, mutta toisaalta niissä on aina myös toivoa. Tykkään näistä kirjoista kovin. Ne ovat kaikki samantyyppisiä, mutta kaikissa kuitenkin kerrotaan eri lapsista, eri kohtaloista. Siksi niissä on kaikissa jotain uutta.

http://www.bookplus.fi/media-dynamic/images/product/00/04/23/06/17/1/hayden-torey-toisten-lapset.jpg

PIRO HASSINEN: Jouluvaimo

Olen nyt hamstrannut näitä Hassisia kirjahyllyyni luettavaksi. Nyt oli vuorossa Jouluvaimo, joka on taas mielenkiintoinen hassismaiseen tyyliin.

Jouluvaimon päähenkilö on Raakel, nainen, jonka äiti on kadonnut 22 vuotta sitten. Raakel on jo tottunut asiaan, mutta haavat revitään auki, kun katoamisasiassa ilmenee uusi käänne ja sitä aletaan tutkia uudelleen.

Kirja kulkee mielenkiintoisesti menneisyydessä ja nykyisyydessä: tarina on jaettu eaa. ja jaa. eli ajanlasku alkaa Rebekan katoamisvuodesta. Tarinaa kerrotaan Raakelin näkökulmasta, hänen tunteistaan ja kokemuksistaan.

Jouluvaimo on mielestäni taitavasti tehty kirja. Pidän siitä kovasti. Hassinen osaa todellakin kirjoittaa taitavasti, ja on erityisen taitava kertomaan tarinoita monessa ajassa. Hän on loistava kirjoittamaan tunteista ja rakkaudesta.

MEG GARDINER: Pahuuden piiri

Tämä kirja aloittaa uuden dekkarisarjan. Kirja on ilmestynyt tänä syksynä.

Kirja kertoo Josta, nuoresta naisesta, joka työkseen avustaa poliisia omituisissa tapauksissa kartoittamalla uhrien psyykkistä tilaa. Pahuuden piirissä Jo joutuu selvittämään kummallista tapausta, joka osoittautuukin paljon monimutkaisemmaksi kuin miltä aluksi näytti.

Kummalliset murhat tuntuvat liittyvän outoon Likaisten salaisuuksien kerhoon, joka onkin koko jutun ydin.

Kirja on hyvin viihdyttävä. Se on hyvä perusdekkari, joka kyllä hyvin sopii rentoutumislukemiseksi.

http://www.bookplus.fi/media-dynamic/images/product/00/04/34/90/23/1/gardiner-meg-pahuuden-piiri.jpg

Kirjahaaste

Sain tämmöisen kivan haasteen Kirjapedolta. Vastaanpa siihen iltani kuluksi!

1.Mikä kirja itketti? - John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa.
2.Mikä nauratti? - Sophie Kinsellan Salaisuuksia ilmassa.
3.Mikä oksetti? - Nedjman Manteli.
4.Mihin henkilöhahmoon samaistuit? Montgomeryn Runotyttöön! En tiedä miksi...
5.Minkä kirjan jätit kesken? - Tolstoin Sodan ja rauhan.
6.Minkä kirjan toivoisit jättäneesi kesken? - En ehkä kadu mitään. Kirjat on aina hyvästä...
7.Minkä kirjan luit uudestaan? - Nuorempana kelasin Harry Potterit läpi muutamia kymmeniä kertoja.
8.Minkä kirjan luit mutta et kehtaa myöntää lukeneesi (paitsi mulle nyt kahden kesken kun vartavasten kysytään)? - Tähän en ihan oikeasti keksi mitään, mikä hävettäisi tosi paljon!
9.Mitä kirjaa suosittelet? - Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa.
10.Minkä kirjan lukemisesta olet ylpeä (Esim. onko joku ihminen jossain joskus todella lukenut Alastalon salin alusta loppuun, josta kaiketi sopii olla ylpeä)? - Dostojevskin Rikos ja rangaistus!

piRJO HASSINEN: Suistola

Olen nyt innostunut Pirjo Hassisen kirjoista. Sain käsiini Suistolan, joka kertoo Matleenasta, jonka mies pettää häntä. Matleena ei voi antaa anteeksi. Siksi hänen äitinsä pyytää kirjan minäkertojaa, Marttia, puhumaan Matleenan kanssa.

Hassinen taitaa yllättävän lopun kirjoissaan. Tuntuu siltä, että lähes poikkeuksetta kirjan lopussa tulee yllätys, josta lukija menee aivan hämilleen ja kaikki kääntyy aivan ympäri.

Suistola ei ollut niin hyvä kuin Sano että haluat, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen opus kyllä. Hassisia pitäisi nyt vaan saada lisää käsiin luettavaksi...

http://80.248.160.97/pics/prod/9/7/8/9/5/9789511221029_1.jpg

PIRJO HASSINEN: Sano että haluat

Pirjo Hassisen tämän syksyn uutuus sattui eräässä antikvariaatissa silmiini ja riemastuin, ja ostin sen heti itselleni.

Kirja kertoo Laurasta, joka on kirjan minäkertoja. Lisäksi kirjassa on myös kaikkitietävän kertojan kertomia lukuja, jotka kertovat Essistä.

Kirjan perusidea on, että Lauran miehen Jimin työkaveri Essi katoaa. Asia on merkityksellinen, koska Essi on oikeastaan Jimille tärkeämpi kuin tämän oma vaimo. Laura joutuu pohtimaan suhtautumistaan Essin katoamiseen ja Jimin reaktioihin.

Kirja on kirjoitettu kahdessa aikatasossa. Lauran luvut kertovat ikään kuin nykyajasta, mutta Essi-luvut alkavat ajallisesti melkein vuotta ennen Lauran lukuja. Systeemi toimii loistavasti, ja Essin katoamisen taustat valottuvat ovelasti.

Tykkäsin kirjasta kyllä kovin. Hassinen on kyllä taitava kertoja.

http://www.adlibris.com/fi/covers/M/9/51/9511238558.jpg

PHILIP GONZALEZ: Koira joka pelastaa kissoja

Luin tämän kirjan ensimmäistä kertaa, kun oli ala-asteikäinen. Olen siitä lähtien aina joskus muistanut tämän kirjan, ja yhä uudelleen ja uudelleen etsinyt sen käsiini.

Kirja on uskomaton ja herttainen kuvaus pienestä Ginny-koirasta, jolla on ihmeellinen vaisto: se vaistoaa loukkaantuneet ja vammaiset - ja muutkin - kissat, ja haluaa pelastaa ne. Ginny ja sen isäntä pelastavat paljon kissoja kotiinsa, mutta myös ruokkivat kulkurikissoja ja leikkauttavat niitä, ja käyttävät eläinlääkärissä.

Kirja on ahmittava, ja siitä tulee hyvä mieli. Välillä epäilyttää, että miten tällainen voi olla totta, mutta uskon kuitenkin, että tuollainen ihmeellinen koira on kyllä ollut olemassa oikeasti.

http://www.ouka.fi/kirjasto/grafiikka/elain/koira.jpg

ANTTI HYRY: Uuni

Heti kun tämän vuoden Finlandia-voittaja julkaistiin, kipitin kirjakauppaan hankkimaan sen itselleni.

Olen itse asiassa tosi hämmentynyt, sillä tykkäsin tästä kovin. Aihe ei nimittäin ole itselleni kovin läheinen...

Teos kertoo Pietari-nimisestä papasta, joka muuraa uunia. Siis, koko kirja kertoo uunin muurauksesta ja Pietarin elämästä siinä ympärillä. Hämmentävää, mutta totta: kirja on tosi hyvä. Pietari on suunnattoman sympaattinen pappa, ja uunin muurauksestakin on saatu kiinnostavaa. Hyry on kyllä todellinen taitaja!

Mielestäni kirja ansaitsi voittonsa, sillä siinä on jotain hyvin syvällistä. Kirjaa on mukava lukea, ja siitä tulee jollain tavalla hyvä mieli. Lisäksi Hyryn pohdinnat tavallisesta elämästä ovat vertaansa vailla! kannattaa siis lukea tämäkin opus - vaikka ei itse uunin muuraamisesta olisikaan kiinnostunut. Tämä kirja on kuitenkin niin paljon enemmänkin.

http://www.bookplus.fi/media-dynamic/images/product/00/04/34/90/41/3/hyry-antti-uuni.jpg

MARY BERG: Päiväkirja 1939-1944

Olen hyvin kiinnostunut toisen maailmansodan ajasta ja ihmiskohtaloista. Anne Frankin päiväkirja onkin yksi suosikkikirjoistani. Siksi innostuinkin saatuani käsiini tämän vastaavan teoksen: teinityttö Varsovan juutalaisghetosta kirjoittaa päiväkirjaan kokemuksistaan.

Kirja kuvaa todella elävästi ghetossa elämistä. Päiväkirjasta saa tietää, millaista arki suljettujen muurien takana oli: sekavaa, epätietoista, pelottavaa, kauhistavaa - mutta toisaalta myös arkista, iloista ja tavallista. Ihmiset joutuivat sopeutumaan kammottavaan tilanteeseen, ja yrittämään elämään parhaansa mukaan, kaikesta huolimatta.

Mary Berg oli yksi niistä, jotka selvisivät sodasta: hän pääsi pakoon Amerikkaan ghetosta, sillä hänen äitinsä oli Amerikan kansalainen. Tämä on ehdottomasti kiinnostava, todellinen kuvaus toisen maailmansodan mielettömyydestä. Järkyttävää luettavaa, mutta silti koukuttavaa.

KRISTIN CASHORE: Syntymälahja

Syntymälahja on tämän syksyn uutuuskirja, kirjailijansa esikoisteos. Se kertoo Katsasta, nuoresta naisesta, jolla on outo syntymälahja. Monet tytöt ovat saaneet tanssimisen tai muun vastaavan syntymälahjan, mutta Katsan lahja on tappaminen. Katsa ei kuitenkaan itse pidä tappamisesta, mutta hänen kuningas-enonsa pitää häntä tiukasti lieassa.

Katsa tapaa Po-nimisen miehen, josta on hänelle kuitenkin vastusta taistelussa. Monien tapahtumien jälkeen Katsa uhmaa enonsa käskyä ja joutuu pakenemaan. Hän lähtee Pon kanssa selvittämään erästä mystistä sieppausta, joka kuitenkin osoittautuu todella monimutkaiseksi ja vaaralliseksi.

Täytyypä sanoa, että tämä oli yksi parhaista fantasiakirjoista pitkään aikaan! Tykkäsin siitä niin paljon, että yritin jopa pitkittää sen lukemista. Toinen osa ei ole vielä ilmestynyt suomeksi, mutta se on kyllä luettava pian, vaikka sitten englanniksi. Kirja on hyvin kerrottu, enkä oikeastaan osaa sanoa siitä mitään pahaa. Tykkäsin ihan hirveästi!

http://media.wsoy.fi/media?path=jpg/951-0-35298-5.jpg

MEG CABOT: Sydämeni lunnaat

Eräs ystäväni on lukenut suunnilleen kaikki Prinsessapäiväkirjat, minä en yhtäkään. Nyt kun Cabotilta ilmestyi tämä kirja, ajattelin lukea sen, kun se sattui silmiin kirjaston uutuushyllyssä.

Kirja on liitetty Prinsessapäiväkirjoihin siten, että se on ikään kuin "Prinsessa Mian esikoisromaani". Tämä liitos on mielestäni kyllä tosi kehno, koska kirjalla ei ole juurikaan tekemistä kirjailijan edellisten kirjojen kanssa. Miksei kirja voisi olla ihan rehellisesti liittymättä mitenkään Prinsessapäiväkirjoihin?

No oli miten oli, kirja kertoo ritariajasta. Päähenkilönä on Finnula, hieman epäkorrekti neitonen, joka liikuskelee housuissa ja harrastaa jousiammuntaa. Pienten sekoilujen jälkeen hän sieppaa erään ritarin (saadakseen lunnaita hyvään tarkoitukseen). Viihdekirjallisuutta tuntevat osaavat ennustaa kirjan tapahtumat hyvin tehokkaasti.

Kirja on siis suunnattu nuorille, mutta itse sijoittaisin tämän kyllä aikuisten viihdehyllyyn! Tämä on mielestäni ihan samaa kategoriaa Jude Deveraux'n kanssa. Luin kyllä kirjan läpi, mutta mitään kovin ihmeellistä se ei kuitenkaan tarjonnut. Ihan viihdyttävä ja huvittava kirja kyllä.

http://media.wsoy.fi/media?path=jpg/951-0-35459-7.jpg

LENE KAABERBOL: Näkijän tytär

Koppasin tämän kirjan ihan hetken mielijohteesta kirjastossa mukaani. Kirja on melko nuorille lukijoille suunnattu fantasiakirja, joka kertoo tytöstä, jonka äiti on Näkijä. Siksi Dinalla itselläänkin on Näkijän lahja (tai kirous, miten sen nyt ottaa).

Dinan äiti siepataan, ja Dina päätyy pelastamaan häntä. Hän joutuu hurjaan seikkailuun, johin kuuluu mm. lohikäärmeitä ja eräs hyvin pelottava vanharouva. Kirja jää sellaiseen tilanteeseen, että helposti jää mietityttämään: "mitä sitten tapahtui?" - ja kirjalle löytyykin jatko-osia.

Kirja oli nopeasti luettu, se ei ole kovin pitkä. Kuitenkin se varmasti viihdyttää lapsia ja nuoriakin. Tarina on kivasti rakennettu ja sitä on helppo lukea. Itse en kyllä välttämättä jatko-osia lue - tai saa nyt nähdä...

kuva: http://www.kangasniemi.fi/kunta/kirjasto/images/vinkkikuvat_7/vinkki_nakijantytar.jpg

ANGIE SAGE: Septimus Heap - Varjo

Nyt jatkoin Septimus Heap -sarjan lukemista. Kirja jatkaa siitä, mihin ensimmäinen osa Magiaa jäi. Septimus ja prinsessa Jenna ovat turvallisesti päässeet takaisin kotiin hurjien seikkailujen jälkeen, mutta sitten tapahtuu outoja.

Septimuksen ailahteleva Simon-veli putkahtaa paikalle, ja sieppaa Jennan. Kukaan ei oikein tiedä miksi ja onko se edes totta. Mutta joka tapauksessa - Jenna on vankina, eikä kukaan tiedä missä. Onneksi Jenna on neuvokas ja pääsee pakoon Septimuksen antaman suklaaloitsun (!) avulla.

Ja seikkailut jatkuvat Jennan päästyä pakoon. Kirjassa kulkee mukavasti muutamia sivujuonia, joten tapahtumia kyllä riittää. Kirjailijalla on kyllä selkeästi hyvä mielikuvitus, sillä kirja vilisee hullunkurisia loitsuja ja muutakin hassua. Nämä ovat semmoisia harmittomia fantasiakirjoja, mukavaa iltalukemista.

GEORGE ORWELL: Eläinten vallankumous

Oli kyllä jo aika lukea tämäkin klassikko! Se on pitkään kaivellut mieltä, ja nyt ihan hetken mielijohteesta lainasin tämän, ja luin yhdeltä istumalta koko opuksen.

Kirja kertoo maatilasta, jossa herää ajatuksia: ihmisvalta on tyranniaa, ja eläinten pitäisi saada olla vapaita. Ihmiset karkotetaan maatilalta, ja eläimet alkavat keskenään huolehtia elämästään.

Aluksi kaikki on hyvin. Ruokaa riittää, eläimillä on hyvä olla. Mutta hitaasti, hitaasti alkaa jokin muuttua. Johtajiksi nousseet siat käyttäytyvät kummallisesti, ja eläimistä tuntuu, että kummallisesti ne ovat koko ajan työssä ja nälkäisiä.

Vallankumous näyttää onnistuneen, mutta silti kenelläkään ei ole oikein hyvä olla. Paitsi sioilla. Eläinparat eivät enää tiedä mihin uskoa - onko joskus ollut parempi aika? Mitä ennen vallankumousta oli?

Kirja on loistavaa satiiria siitä, kuinka vallankumouksessa saattaakin käydä hullusti, jos valta ei siirrykään oikeaan osoitteeseen. Mahtava teos.

Kuva

CELIA REES: Noitalapsi

Tartuin tähän kirjaan ihan sattumalta, kun näin sen kirjastossa. Teos on suunnattu nuorille lukijoille.

Kirja kertoo 1600-eläneestä tytöstä, jonka yllä leijuu noitaepäily. Hän lähtee Uuteen maailmaan pakoon, ajatellen että siellä ei ole ennakkoluuloja ja noitaepäilyjä.

Toisin kuitenkin käy. Amerikassa on edelleen samanlainen pelokas ja epäluuloinen ilmapiiri - noitia ja saatanaa pelätään, ja noitaepäillyistä yritetään päästä eroon.

Kirja on selkeästi nuorille suunnattu, eikä aikuiselle tarjoa mitään kovin kummoista. Se on kuitenkin hyvin viehättävä ja kiinnostava kertomus, joka varmasti vetoaa nuoriin. Tarina jää sillä tavalla kesken, että itseäkin kyllä kiinnostaa tämän kirjan jatko-osa. No, seuraavalla kirjastoreissulla sitten...

Kuva