lauantai 30. lokakuuta 2010

TATIANA DE ROSNAY: Elle s'appelait Sarah

Tästä kirjasta on tehty samanniminen elokuva, joka on juuri tullut Ranskassa elokuvateattereihin. Näin elokuvan mainoksia lehdissä, ja kirjakin on ollut nyt tosi paljon esillä täällä. Kirja on myös suomennettu nimellä Avain.

Kirja tapahtuu kahdessa ajassa. Kesäkuussa 1942 Ranskan poliisit hakevat pienen Sarah-tytön perheineen. Sarah piilottaa peloissaan pikkuveljensä komeroon ja lupaa tulla hakemaan hänet pois heti kun mahdollista.

Kesäkuussa 2002 amerikkalainen toimittaja Julia Jarmond ryhtyy tutkimaan la rafle du Vél d'Hiv- nimellä kutsuttua tapahtumaa (en tiedä mikä se on suomeksi), jossa valtava määrä pariisilaisia juutalaisia kuljetettiin urheilustadionin kautta Auschwitziin. Hän löytää perhesalaisuuksia, ja hänen omakin elämänsä muuttuu pienen Sarahin ansiosta.

Kirja osasi myös yllättää, sillä loppuratkaisua ei ihan äkkiseltään olisi osannut arvata...

Kirja on koskettava ja järkyttävä, tykkäsin tästä ihan valtavasti. Aion myös mennä katsomaan elokuvan pian. Toinen maailmansota kiinnostaa minua, lähinnä siis lasten/tavallisten ihmisten/todellisten historiallisten henkilöiden kertomana ja kuvaamana. Tämä on todella loistava romaani, kannattaa ehdottomasti tutustua.


perjantai 29. lokakuuta 2010

Mitä ihmettä


Nyt kirjoitan poikkeuksellisesti blogiin siten, että kirjoitan ennen kuin olen lukenut kirjan, josta aion kirjoittaa...

Olen tykännyt jo monta vuotta Sergeanne Golonin Angelika-kirjoista. Olen lukenut niistä tosin vain kaksi ensimmäistä osaa, mutta ne olivat oikein mainioita. Kirjat sijoittuvat Aurinkokuninkaan ajan Ranskaan, päähenkilönä on Angelika, jonka rakkauselämän vaiheita (ja muitakin asioita) kirjoissa seurataan.

Kirjat ovat alunperin ranskalaisia (tosin kirjailija kulkee täällä nimellä Anne Golon), joten täällä ollessani päätin lukea noita sitten myös ranskaksi. ostin tänään ensimmäisen osan, ja olin hurjan tyytyväinen löydettyäni sen. Kotiin päästyäni ryhdyin selailemaan sitä, ja hämmennyin, kun sisällysluettelo oli ihan erilainen kuin muistelin. Kirja kuitenkin alkoi ihan samalla tavalla kuin suomenkielinen versio... Sama kirja siis kyseessä, mutta jotain mätää koko jutussa oli.

Siispä Wikipediaan! Ja mitä ihmettä. Sieltä selvisi muutamia outoja asioita: ensiksikin, suomenkielinen versio on lyhennetty, ja ensimmäiseen kirjaan on tungettu kaksi ensimmäistä ranskankielistä kirjaa. No, okei, ei siinä mitään. Mutta toiseksi, tämä minun ostamani olikin joku uusittu versio! Ilmeni, että kirjailija kirjoittaa koko sarjaa uusiksi, lisäillen sinne tänne uutta materiaalia...

Himputti. Jotta saisin luettua ranskaksi ne kaksi suomeksi lukemaani kirjaa, minun pitääkin lukea kahdeksan kirjaa, koska kirjailija on pidentänyt teoksia niin, että niistä riittää materiaalia vähän useampaankin kirjaan...

Kaikenlaista sitä näkee, kun käy ulkomaalaisissa kirjakaupoissa.

tiistai 26. lokakuuta 2010

AMÉLIE NOTHOMB: Antéchrista

Kirjoittelen tänne vielä toisestakin Amélie Nothombin kirjasta. Antéchrista on käännetty myös suomeksi, taitaapi olla nimeltään Antikrista.

Antéchristan päähenkilöt ovat kaksi yliopistoa käyvää nuorta tyttöä, Blanche ja Christa. Minäkertojana on Blanche, jonka kautta kaikki asiat nähdään. Hän on yksinäinen tyttö, jolla ei ole ystäviä. Eräänä päivänä kaunis ja suosittu Christa hymyilee hänelle.

Blanche saa ystävän Christasta, eikä voi uskoa hyvää onneaan - Christa on sellainen ystävä, jonka hän on aina halunnut.

Vai onko? Ajan kuluessa näyttää siltä, että Christa ei ehkä olekaan niin hyvä ystävä kuin aluksi vaikutti. Sen sijaan hän on manipuloiva ja myös ilkeä tyttö, joka saa Blanchen elämän aivan sekaisin.

Tykkäsin tästä kirjasta ihan hirveästi, sillä se herätti kunnolla tunteita. En ole tätä suomeksi lukenut, mutta se voisi olla kiinnostavaa, päästä vertailemaan alkuperäistä teosta ja suomalaista käännöstä. Kirja on lyhyt, mutta siinä on sitäkin enemmän sisältöä.

perjantai 22. lokakuuta 2010

AMÉLIE NOTHOMB: Une forme de vie


Tämä kirja on belgialaisen Nothombin uusin romaani, joka ilmestyi joitakin aikoja sitten. Tätä ei siis ole käännetty vielä suomeksi. Ylipäätäänkin Nothombin kirjoja on käännetty suomeksi vain muutama, muistaakseni ehkä kaksi tai kolme.

Kirjan kertoja on kirjailija itse. Toinen henkilö on Melvin Mapple, amerikkalainen sotilas joka on Bagdadissa. Mapple ja Nothomb käyvät kirjeenvaihtoa, jossa Mapple kertoo kokemuksistaan Bagdadissa.

Kirja on hyvinkin mielenkiintoinen. Tämä oli ensimmäinen Nothombin kirja, jonka luin, ja jäin kyllä heti koukkuun! Olen nyt lukenut muutamia lisää, joista yritän myöskin päivittää kun vaan kerkeän.

Huomaa myöskin alempi postaus, jossa selittelen poissaoloani blogista..........

VIHDOINKIN TAKAISIN!

Huh, vihdoinkin taas täällä blogissa!

Oli pieniä ongelmia. Muutin siis Ranskaan tuossa elokuun lopussa... Viikon päästä tänne tulosta talossamme oli tulipalo, joka saatiin sammutettua ajoissa, mutta joka kuitenkin ehti tuhota viemärit ja nettipiuhat. Siksi siis näin pitkä hiljaisuus!

Yritän nyt palailla taas takaisin päivittämään. Nykyään luen lähinnä ranskaksi, mutta voisin päivitellä niistä kirjoista pieniä tekstejä suomeksi, varustettuna kirjan mahdollisella suomenkielisellä nimellä.

Huh, toivottavasti joku vielä löytää tänne...